Ajankohtaista

Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat heijastuneet Suomen teollisuuteen ja satamien toimintaan. Muuttuneissa olosuhteissa korostuu kyky sopeutua ja keksiä uutta.

24.2.2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota toi satamaoperaattoreille paljon pohdittavaa.

”Lähes kaikki varustamot vetäytyivät Venäjältä. Saimme paljon kyselyitä, miten kontit saadaan pois Venäjältä ja miten toimitaan niiden lastien kanssa, jotka ovat menossa Venäjälle. Meille kertyi hetkeksi paljon kontteja”, Stevecon myyntijohtaja Tapio Mattila sanoo.

Sodan seurauksena Suomen ja Venäjän välinen kauppa romahti. Elokuussa 2023 Venäjän osuus oli Suomen viennistä yksi ja tuonnista kaksi prosenttia. 2000-luvulla luvut ovat olleet korkeimmillaan kaksitoista ja neljätoista prosenttia.

Transiton pieni merkitys

Konttien kertymistä suurempi huoli oli se, jatkavatko varustamot liikennettä Suomenlahdella, kun Venäjän-liikenne loppui. Jos liikenne olisi loppunut, mistä Suomeen olisi saatu kontteja.

Uhkakuvat eivät toteutuneet, sillä konttialusten Suomeen liikenne on pysynyt lähes ennallaan.

”Ainoa, minkä menetimme, oli transitoliikenne. Se oli tosin vähentynyt jo pitkään, kun Venäjän satamat kehittyivät ja Venäjä alkoi siirtää liikennettään omiin satamiin.”

Transitokontteja oli huippuvuosina 13 000 kuukaudessa, ja määrä putosi ennen Ukrainan sotaa noin 2 000–3 000 konttiin kuukaudessa. Nyt määrä on noin 500 konttia kuukaudessa. Niissä on tavaroita, joiden vientiä ei ole kielletty. Konttimäärän vähenemä sotaa edeltäneestä ajasta on alle kymmenen prosenttia HaminaKotkan koko konttiliikenteestä.

Metsäteollisuuteen sodan vaikutukset iskivät kahdelta suunnalta: raakapuun tuonnin loppuminen ja tuotteiden kysynnän heikkeneminen. Molemmat ovat vaikuttaneet satamien toimintaan.

Venäläisen raakapuun osuus metsäteollisuuden puusta oli parhaimmillaan kymmenesosa. Raaka-ainepula osui Suomessa olevalle metsäteollisuudelle ajankohtaan, jolloin tuotteiden kysyntä laski maailmanlaajuisen laskusuhdanteen seurauksena.

Epävarmuus lisääntyi.

”Puun saanti väheni ja se puu, jota markkinoille saatiin, kallistui. Tuotteiden kysyntä heikkeni samaan aikaan maailmanmarkkinoilla kaikissa metsäteollisuuden tuotteissa. Tämä tilanne meillä on edelleen päällä. Tehtaita on suljettu ja seisokkeja on koko ajan”, Mattila sanoo.

Kun puuntuonti Venäjältä loppui, reagoi metsäteollisuus siihen nopeasti. Raakapuuta on virrannut erityisesti HaminaKotkan (60 %), mutta myös Rauman, Helsingin ja Hangon satamiin. Puuta on tuotu Virosta, Latviasta ja Ruotsista. Tuontipuun määrät ovat puolittuneet vuoden 2020 keskimäärin 470 000 tonnista kuukaudessa vuoden 2022 noin 230 000 tonniin kuukaudessa.

Raakapuun tuonti HaminaKotkaan koskee Stevecoa vain huolinnan osalta. Puu tuodaan pienillä aluksilla, joita ei operoida linjaliikennelaitureissa vaan Mussalon muilla alueilla.

Vientimäärissä selvää laskua

Metsäteollisuustuotteiden vertailukelpoisten lukujen esittäminen on vaikeaa, koska alaa vaivasivat kevään 2022 Paperiliiton lakko ja kevään 2023 ahtaajien lakko. Vuoden 2021 lukuihin vaikutti puolestaan covid.

Stevecon operoimat tonnit kertovat kuitenkin jotakin vientimäärien kehityksestä.

”Roro-terminaalimme liikenne oli pitkään 180 000–195 000 tonnia kuukaudessa ja nyt se on 140 000–160 000 tonnia. Se on todella heikosti”, Mattila sanoo

Konttimäärät eivät ole laskeneet samalla tavalla, koska Stevecon markkinaosuus on kasvanut uusien palveluiden myötä.

”Normaaliolosuhteisiin verrattuna meiltä puuttuu 2 000 vientikonttia kuukaudessa, mikä merkitsee 47 000 tonnia. Tämä tarkoittaa karkeasti 15-20 prosenttia pienempää tonnimäärää normaalitilanteeseen verrattuna”, Mattila sanoo.

Vuosikaudet satamien rahtimääriä seurannut Mattila on havainnut viime vuosina markkinoilla nopean muutoksen: muutokset ovat kovempia ja äkkinäisempiä kuin aikaisemmin.

”Marraskuussa meillä on ollut jopa vaikeuksia selvitä töistä Kotkan konttiterminaalissa.”

Kiitettävää joustavuutta

Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Alina Koskelan mukaan satamat ovat olleet joustavia erilaisten markkinamuutosten edessä.

”Kun liikenne Saimaan kanavassa loppui, pelättiin, että tarvitaan 50 000 rekallista korvaamaan kanavan kuljetuskapasiteettia. Tästä selvittiin uusilla toimintatavoilla tuomalla puuta uusista tuontisuunnista satamien kautta. Viime aikoina kysynnän lasku on vähentänyt kuljetuspainetta”, Koskela sanoo.

Joustavuutta on myös se, että markkinatilanteen parantuessa pitää pystyä nostamaan kapasiteetteja nopeasti.

”Toimitusvarmuus on jatkossakin tärkeää meille. Meidän on osattava varautua nousevaan sykliin. Metsäteollisuus odottaa satamilta jatkossakin reagointikykyä ja aloitteellisuutta, sillä tilanteet saattavat vaihdella nopeasti. Haastavassa taloustilanteessa tarvitaan kustannustehokkuutta ja uusia ideoita”, Koskela sanoo.

Mussalon satamaan on investoitu viime vuosina miljoonia euroja muun muassa selluterminaalien ja niiden toimintaa tukevan infran rakentamiseen. Steveco voi palvella metsäteollisuusasiakkaitaan yhdessä paikassa.

”Asiakas voi toimittaa sellun meille kokonaisina junina, on se sitten break bulkia tai kontitettavaa. Kun markkina elää erittäin nopeaan tahtiin, on tärkeää, että meillä on joustava toimintatapa”, Mattila sanoo.

Markkinoiden muutos onkin kääntänyt selluvirtoja yhä enemmän Mussaloon jopa niin, että siellä pohditaan lisätilojen rakentamista, Mattila paljastaa.

Vankka usko metsäteollisuuteen

Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä nousee voimakkaasti kymmenessä vuodessa. Konsulttiyritys Afryn ennusteen mukaan nousua kertyy 32 prosenttia vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon. Tuotteita myydään tuolloin 715 miljardilla eurolla.

”Nyt ollaan laskusuhdanteessa, joka heijastuu voimakkaasti satamiin, koska metsäteollisuuden vientituotteista valtaosa menee satamien kautta”, Metsäteollisuus ry:n Alina Koskela sanoo.

Suomen metsäteollisuuden tuotantoluvut vuoden 2023 kolmannelta neljännekseltä ovat karua luettavaa: tuotanto laski edellisvuoteen verrattuna kaikissa päätuoteryhmissä 13–22 prosenttia, vähiten sahatavarassa ja eniten kartongissa.

Metsäteollisuuden viennin väheneminen voidaan korvata satamissa innovatiivisesti uusilla liiketoimintamahdollisuuksilla.

”Suomessa on kehitteillä paljon metsäteollisuuden perinteisten vientimäärien korvaavia investointeja ja toki investointeja tekee myös metsäteollisuus uudistamalla strategiaa tulevaisuuden varalle. Näitä ovat muun muassa Metsä Groupin mittavat investoinnit, Stora Enson investointi Ouluun sekä mahdolliset akkuteollisuuden investoinnit”, Satu Lindeberg sanoo. Hän toimii Suomen maajohtajana logistiikka- ja varustamoyhtiö Maerskillä.

Suomen metsäteollisuuden vientivirtojen jakautuminen eri satamien välille on lisääntynyt. Isoja muutoksia Maerskin liiketoimintaan tämä muutos ei ole aiheuttanut.

”Meillä toiminta ja operointi liikkuu ketterästi asiakkaiden tarpeita seuraten. Koska meillä on omat laivat ja kontit omassa kontrollissa, voimme tehdä päätöksiä esimerkiksi feedereiden reitityksestä aika ketterästi”, Lindeberg sanoo.

Maersk kehittää toimintaansa yhdessä satamaoperaattoreiden kanssa vastaamaan suomalaisen metsäteollisuuden tarpeita.

”Logistiikan merkitys metsäteollisuuden kilpailukyvylle on suuri. Logistiikan toimivuus loppuasiakkaat huomioiden ja kustannustehokkuus ovat metsäteollisuudelle keskeisiä kilpailutekijöitä.”

Vihreän logistiikan merkitys kasvaa, kun kuljetusketjua muutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Maersk on kunnostautunut tällä saralla esittelemällä syyskuussa 2023 maailman ensimmäisen vihreää metanolia polttoaineenaan käyttävän konttialuksen.

Vastaavia aluksia on luvassa parin vuoden aikana kolmisenkymmentä. Ne ovat tärkeä osa matkalla, jonka päämäärä on Maerskin hiilineutraalisuus vuoteen 2040 mennessä.

Kun Lindeberg arvioi Suomen metsäteollisuuden tavaravirtojen muutoksia lähivuosina, hän näkee sellu- ja pakkausteollisuuden määrien lisääntyvän ja perinteisen paperirullien viennin vähenemisen.

”Toivottavasti puutavaran määrät pysyvät ennallaan. Suomalaisten metsätuotteiden ja puutavaran laatu on ykkösluokkaa maailmalla ja laatua tullaan arvostamaan jatkossakin”, Lindeberg uskoo.

Jatkuvaa kehittämistä

Steveco kehittää toimintaansa isojen muutosten keskellä. Mussalon D-alueelle hankittiin alkuvuodesta 2023 toinen Mantsinen 300 -nosturi, jolla saadaan tehoa lastaukseen. Uusi Konecranesin Gottwald-satamanosturi aloitti marraskuun alussa työnsä Hietasen satamassa.

Ainutlaatuista palvelua asiakkaille on ulkopuolisen asiantuntijan tekemä CO2-päästölaskentapalvelu. Laskentamallista saadaan tiedot esimerkiksi asiakas-, lasti-, laiva-, kontti- tai tavaralajikohtaisesti.

”Seuraava askeleemme on vähentää päästöjä. Olemme vuoden ajan koeajaneet kaikissa koneissamme uusiutuvaa HVO-polttoainetta (Hydrotreated Vegetable Oil). Asiakkaamme voivat valita, käytetäänkö heidän lastiensa käsittelyssä uusiutuvaa polttoainetta, jolloin he voivat raportoida satamatoimintojen osalta CO2-päästöjen alenevan 90 prosenttia”, Tapio Mattila sanoo.

Alustava asiakaspalaute on osoittanut, että asiakkaat valitsevat pääasiassa uusiutuvan polttoaineen. Jos riittävän suuri osa asiakkaista jatkossakin valitsee sen, Stevecon koko kalusto siirtyy käyttämään vähäpäästöistä uusiutuvaa polttoainetta.

Teksti: Jukka Nortio Kuvat: Thomas Halloran ja Elina Harjama

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran SATAMA-asiakaslehdessämme joulukuussa 2023

‍