Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Kyllä on kenttää

Nykyihmisen suurin vastoinkäyminen on se, että ei ole kenttää. Satamahommissa on vähän toisin päin, on liikaa kenttää. Hietasessa on sata hehtaaria vanhaa autokenttää.

Ajat muuttuvat yllättäen. Olen Jylpyltä katsonut studion ikkunasta, autoja oli noin miljoona. Autoletkat tulivat laivoilta ja tilataksit kuskasivat autojen siirtelijät takaisin laivaan. Oli hyörinää.

Joskus aamukuudelta Jylpyllä pyöri venäläisiä, jotka olivat itse tulleet hakemaan autojaan. Ladat olivat huonossa kurssissa, piti olla ökyauto, jos toki tuhansia tavis sedaneitakin.

Jutut jäävät elämään. Joskus laivoista ajettiin laitteita, joiden hinta vastasi koko kolhoosin henkilökunnan vuosiansiota.

Kun muijat kilpailivat lastensa menestyksestä, niin kun toisen tytär oli lääkäri, voi autonsiirtäjän äiti sanoa, että valkoisissa se on meidänkin poika. Hieno sivuhommamahdollisuus loppui miltei yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Kenttä huutaa tyhjyyttään. Luonto alkaa näyttää voimaansa. Ei sellaista asfaltin rakoa, ettei siinä kohta koivu kasvaisi. Kenttä metsittyy tai ainakin puskaantuu.

Sitä on julkisuudessa jo kaavailtu veneiden säilytyspaikaksi ja rokkikonserttiareenaksi. Hurjimmat varmaan yhdistäisivät nämä toiminnot. Rokkiin näkyy nykyisin kuuluvan jos minkälaista tulishowta. Lasikuituveneestä saa hyvän.

Kotkansaari on pussinperä. Kunhan saavat Kantasataman yleisömagneetit (ironiaa) valmiiksi, niin autot eivät mahdu muualle kuin Hietasen kentälle. Sieltä shufflebussit ajavat sitten kautta maan saapuvat kansanjoukot Kantasatamaan, osan Haminaan katsomaan risaa mattotelinettä.

Alue on hyödynnettävissä. Ajatelkaa mikä määrä siellä on parkkiruutuja. Ja ajatelkaa markettien parkkipaikkoja. Parhaat saavat auton ruutuun poikittain. Se maalattu viivahan on sitä varten, että auto tähdätään niin, että viiva on keskellä.

Ahtaajan poika, paraskin sanoja. En ole vuosiin onnistunut pysäköimään autoa parkkihalliin ilman, ettei mukanani kulkeva kortiton Hyacinth moittisi parkkitapahtumaa. Vinossa, liian lähellä toista, paitsi sivusuunnassa, niin myös keula tai perä.

Ihan jo odotan syksyisiä sateisia viimoja. Mennään Hietasen kentälle, rouva menee ulos arvostelemaan suorituksia, joita teen hitaasti, lämpimässä autossa, mukavaa musaa kuunnellen.

***

Ilmakuva Hietasesta on vuodelta 2014, jolloin autokentällä oli vilkasta.

Tietoa kirjoittajasta

Jari Nenonen

Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Nenosen Ahtaajan poika -pakinoita julkaistaan Stevecon blogissa kerran kuukaudessa.