Ajankohtaista

Saimaa Terminals lastasi sellulaivaa redillä syyskuussa 2015

Kun junamiehet olivat elokuun puolivälissä lakossa, monen työmatkaliikkuminen vaikeutui, sekä tietysti satamatoiminta. Toimittajat etsivät haastateltavia. Yllättävän moni sanoi, että viettää sitten etäpäivän.

Vanha ahtaaja oli sitä mieltä, että oikeissa töissä tulee hiki. Ahtaajan poikakin on, ainakin provokatorisesti sitä mieltä, että oikeita töitä ei voi tehdä etätöinä. Miksi sitten koskaan mennä työpaikalle, jos hommat voisi hoitaa läppärillä kotisohvalta. Ei kai erinomaisen kahvin takia?

Ensi ajatus oli, että ahtaushommia ei voi tehdä etätöinä. Ei ole sellaista kaukosäädintä, että lukki menisi oikean kontin luokse jos äijä on kalsarisillaan kotipihalla grillin vieressä. Kiinnitäpäs lasti virtuaalilasit päässä terassilta, vaikka juomana olisi ihan vaan lapsilta pöllitty pillimehu.

Mutta liittyyhän satamaklusteriin etätöitä. Ainakin ollaan etäällä. Surkea mopopoika kun olin, niin olin kesällä maalla heinätyöntekijöiden jaloissa. Lapsuuskaverit olivat etäämpänä, messikallena aina Köpistä myöten. Lyseon ylempiluokkalaiset olivat koulun alkaessa vielä Amerikan Suurilla järvillä, villinlinjan paatissa. Tulivat jenkkiröökeineen ja dongareineen ja tarinoineen sitten kun tulivat.

Saattoi olla vähän vaikea kunnioittaa harmaata maisteria, kun olivat jo ainakin maksullisten naisten makuun päässeet, vaikka Boniksessa. Sinä voit äijä tietää epäsäännölliset verbit, mutta elämästä et mitään!

Voitaisiinko redille pylväslaivaan meneminen katsoa etätyöksi, kaukana kaijasta kuitenkin.

Entäpä ahtaajan pojan isäukon talviset työreissut 1950-luvulla? Kyllä se etätyöstä kävi, kun matkusti viikoiksi Hankoon, kun Hamina oli jäässä.

Työn perässä on aina menty ja vieläkin mennään. Tapahtuu rakennemuutoksia, yksi asia vaikuttaa toiseen. Jos loppuu paperitehdas, niin loppuu sen tehtaan paperin lastaaminenkin. Jos rakennetaan suuri satama Vuosaareen, niin sinne on leivän perässä mentävä. Jos perhe jää Kymenlaaksoon, niin etätyötä sekin on. Mutta kuten vanha ahtaaja ajatteli, se on sellaista oikeaa työtä, jossa voi tulla hiki.

Josta voidaankin rehellisyyden puuskassa päätellä, että kun tämänkin raittiuskilpakirjoituksen napin painalluksella kotoaan lähettää, korkeintaan luomisen tuskan hiessä, niin eihän se oikein rehellistä työtä ole.