Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Elämä on nyt

- Elämässä vain eletyt hetket ovat tärkeitä, toteaa Piia Virta painokkaasti.

Elettyjä hetkiä ja ajanjaksoja on hänenkin tielleen osunut monenlaisia. Yksi niistä on vuonna 1995 alkanut ura Stevecolla.

- Sitä ennen tein monenlaisia hommia. Myin öljyäkin. Oli se aika hurjaa, olin parikymppinen, enkä ymmärtänyt öljylaaduista yhtään mitään. Kai ne kaupat menivät oikein, mutta monta kertaa tuntui, menikö säkällä oikein.

- Stevecolle tulin Haminan vientihuolintaan. Perin ensin Kempin Pentin työt ja kun Wikströmin Ippa jäi eläkkeelle, perin hänen töidensä lisäksi myös työkaluja, kuten paperiveitsen, Piia muistelee.

Alkuun Piia huolitsi paperirullia maailmalle, sitten kontteja. 1990-luvun loppupuoli oli aikamoista aikaa, konttiliikenne kasvoi ja Haminassa kuohui konttiterminaalisoppa.

90-luvun loppupuolella Piia lähti mukaan ammattiyhdistystoimintaan.

- Alkuun oli rauhallisia aikoja, jos ei lasketa tuota Haminan konttiterminaaliasiaa, mutta sitten alkoi olla yt-neuvotteluja toisensa perään. Kun Haminan toimintojen kannalta ratkaisevimmat yt:t käytiin vuonna 2008, olin äitiyslomalla.

Haminasta Kotkaan

Äitiysloman jälkeen Piialla alkoi uusi ajanjakso Stevecon palveluksessa Kotkassa. Työpaikka oli Mussalossa lastinluovutuksessa ja työt vientihuolintaa tehneelle ihan uusia.

- Ajatusten kääntämisessä meni oma aikansa, kun siirryin viennistä tuontiin. Kaikki piti ajatella toisinpäin.

Haminassa ja Kotkassa toimi luonnollisesti omat ammattiosastot. Yhtiön toimintojen keskittyminen Kotkaan tiesi AKT:n toimihenkilöiden Haminan ja Kotkan ammattiosastojen yhteensulautumista Steveco Oy:n AKT:n toimihenkilöiksi, jonka luottamusmies Piia on.

Stevecolla ei ole käyty lomautuksiin ja irtisanomisiin tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja viiteen vuoteen, mutta luottamusmiehet ovat yhdessä ja erikseen mukana monilla foorumeilla yt-neuvottelukunnasta toimitusjohtajan tilannekatsauksiin, joita varsinkin korona-aikaan on ollut kohtuullisen tiiviisti. Vuosien varrella Piia on ollut mukana sopimusneuvotteluissa valtakunnan tasolla, mutta tärkeintä on kuunnella herkällä korvalla oman henkilöstöryhmän tuntemuksia.

Jos olisit yhden päivän ajan toimitusjohtaja?

Hetken mietittyään Piia vastaa, että painottaisi henkilöstön tasapuolista kohtelua. Käytännössä se tarkoittaisi pelisääntöjä, miten eri henkilöstöryhmiä ja toimihenkilöpuolella eri osastoja kohdellaan tasapuolisesti.

- Lisäksi kiinnittäisin huomiota kierrätykseen ja kertakulutukseen läpi koko talon. Muovisten aterimien ja kertakäyttöastioiden jokapäiväiselle käytölle olisi hyvä löytää vaihtoehto.

- Toivoisin myös enemmän yhteen hiileen puhaltamista.

On lottovoitto syntyä Suomeen on sanontana ehkä kulunut, mutta kaiken kokemansa jälkeen Piia Virta sanoo sen olevan totisinta totta.

Kaikki kääntyi päälaelleen

Koko elämän päälaelleen heittänyt ajanjakso tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta kesälomalla kaksi vuotta sitten. Kovien vatsakipujen syyksi selvisi haimasyöpä.

- Lääkärit Kotkassa eivät luvanneet mitään. Sanoma rivien välissä oli, että alkakaa suunnitella hautajaisia. He eivät olleet valmiit toteuttamaan hoitosuunnitelmaa, mikä Helsingistä käsin ohjeistettiin.

Virrat eivät lannistuneet, eikä myöskään Meilahden sairaalaan haimatiimi. Helsingissä tehtiin kaikki mahdollinen: isoja leikkauksia, pieniä leikkauksia, sytostaattia ja säteitä. Piia oli väsynyt ja nukkui pahimmillaan 22 tuntia vuorokaudessa.

Perhe oli kovilla. He hoitivat, tukivat - ja uskoivat. Piia sairasti avoimesti ja antoi siten myös tutuille ja tuntemattomillekin mahdollisuuden tsempata. Joukossa oli toki epäilijöitäkin: liekö se Piia oikeasti niin sairas on?

Noin vuosi sitten haimatiimillä oli uutta kerrottavaa: syöpä oli nujerrettu. Väsymys vaivaa edelleen samoin kuin liitännäisvaivat, mutta yhdestä asiasta Piia on varma: on todellakin lottovoitto syntyä Suomeen ja saada osakseen suomalaisen sairaanhoito-osaamisen.

Toipuminen ottaa oman aikansa

Piian täysaikainen sairausloma loppui syksyllä ja alkoi työkokeilu vakuutusyhtiön tuella. Se tarkoitti käytännössä kahta työpäivää viikossa ja kaksi päivää nukkumista. Vakavasta sairaudesta ei parannuta sormia napsauttamalla. Se vaatii loputtomasti aikaa, kärsivällisyyttä ja toipumista.

Koronakevät toi taas uutta mietittävää. Piia on selkeästi riskiryhmään kuuluva ja niinpä Virrat muuttivat mökille turvaan. Sieltä käsin etäyhteyksillä hän saattoi hoitaa luottamusmiehen tehtäviä, mutta varaluottamusmies Päivi Pirtilä kantoi päävastuun.

Piia kiittää työnantajaa ymmärtäväisestä suhtautumisesta ja joustavuudesta järjestää työkokeiluvaihtoehtoja. Nyt syksyllä hänen on jatkanut töitä osakuntoutustuella, mutta haastattelua tehtäessä elokuun lopulla moni asia oli vielä auki. Stevecolla varauduttiin koronan toiseen tulemiseen ja jo purettuja etätyö- ja hajautusratkaisuja käynnisteltiin uudelleen.

Elämä on alkanut palailla aika lailla entisiin uomiinsa. Keväällä mökille etäkouluun päätynyt juniori on päässyt takaisin kouluun, hengailemaan kavereitten kanssa ja lätkätreeneihin ja aviomies harkitsee paluuta kuntosalille. Piia kerää voimia, tankkaa vitamiineja ja nauttii jokaisesta uudesta päivästä.

Piia Virran haastattelu on julkaistu syyskuussa 2020 Steveco-konsernin henkilöstölehdessä, joka on luettavissa myös verkossa.

Tietoa kirjoittajasta

Elina Harjama

Elina Harjama on Steveco Oy:n tiedottaja.