Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Kontti-Uberia ei ole vielä näkynyt

Digitalisaatio tuo parempaa palvelua. Toimitusketjujen sähköistyminen lisää läpinäkyvyyttä ja avaa uusia toimintamalleja logistiikka-alalle.

Viime vuosien aikana kiihtyvä digitalisaatio on mullistanut monia kaupan ja teollisuuden aloja. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on Stevecolle strateginen tavoite, ja meneillään on mittava digitalisaatioprojekti, jonka tarkoitus on nostaa yhtiön tarjoamat palvelut kokonaan uudelle tasolle.

"Satamaoperoinnissa on nähtävissä pitkä, vuosikymmenien ajalle ulottuva tietotekninen kehityskaari, joka jatkuu edelleen", kertoo Stevecon varatoimitusjohtaja Ari-Pekka Saari. "Toistaiseksi satama-alalla ei kuitenkaan ole nähty rajua liiketoimintamallien disruptiota – kontti-Uberiä ei ole vielä näkynyt, mikä ei toki tarkoita sitä, etteikö sitä voisi jostain ilmaantua."

Steveco on ollut satama-alan tietotekniikan edelläkävijä vuosikymmenien ajan, ja EDI-sanomavälitys on ollut satamatoiminnassa arkipäivää jo kauan. Viime vuosina sanomien määrä on kasvanut eksponentiaalisesti, mikä edellyttää yhä vahvempaa integraatiota asiakkaiden tietojärjestelmiin. "Jo 1980-luvun lopulla oivalsimme, että tässä työssä liikutetaan yhtä paljon tai enemmän tietoa kuin tavaraa. Tällä alueella olemme olleet edelläkävijöitä Suomessa, ja pystymme aidosti tarjoamaan sellaista tietotekniikkaosaamista, jota muilla ei ole. Olemme ensisijaisesti logistiikkayritys, mutta kotimaiset toimijat ovat jopa ostaneet meiltä tietotekniikan asiantuntijapalveluita", Saari kertoo.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyy Stevecon kaikilla pääliiketoiminta-alueilla. Ahtauspuolella keskeinen digitalisoitu toiminto on työkoneiden ohjaus ja ylläpito, jossa laitevalmistajat pystyvät aiempaa tarkemmin seuraamaan esimerkiksi koneiden huoltotarpeita. Huolinnassa yhtiö on puolestaan tuonut satamiin muun muassa sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän, joka nopeuttaa merkittävästi kuljettajien saapumista.

Digitalisaatio näkyy kuitenkin selvimmin varustamopalveluissa, joissa toiminnan luonne on muuttunut merkittävästi perinteisistä malleista. "Aiemmin laivan agentin työtä oli mennä alukselle ison salkun kanssa, ja ottaa erilaisiin lomakkeisiin sata kappaletta allekirjoituksia päälliköltä. Nykyään viranomaisilmoitukset ja rahtitiedot ilmoitetaan sähköisesti ja ennakkoon", sanoo Saari.

Lomakkeista lohkoketjuun

Tulevaisuuden näkymissä on, että digitalisaatio tulee muuttamaan laajemminkin vakiintuneita toimintamalleja varustamoalalla. "Käytännössä tässä uudistetaan jopa satoja vuosia vanhoja laivausasiakirjoihin liittyviä merioikeudellisia prinsiippejä. Esimerkiksi laivan keskeinen rahtiasiakirja konossementti on perinteisesti annettu kolmena alkuperäiskappaleena, ja ainoastaan alkuperäisen asiakirjan haltija on ollut oikeutettu vastaanottamaan rahdin. Tällaisen asian hoitaminen paperisena ei tietystikään ole enää nykypäivää", Ari-Pekka Saari sanoo.

Digitalisaatioon liittyvissä keskusteluissa yksi useimmin esille nousevia käsitteitä on lohkoketju, jonka arvioidaan mullistavan niin kaupankäynnin, teollisuuden kuin maailmanlaajuisen logistiikan. Lohkoketju on hajautettu, julkinen, yhteisesti ylläpidetty ja salaustekniikoiden avulla varmennettu tapa pitää kirjaa digitaalisista tapahtumista kuten kaupankäynnin transaktioista.

Logistiikka-alalla lohkoketjulta odotetaan paljon, koska se voi mahdollistaa aiempaa nopeammat ja kustannustehokkaammat toimitusketjut, joissa muun muassa lähetyksiin liittyvät todistukset, luvat ja kuljetustiedot ovat reaaliaikaisesti ja varmennetusti kaikkien osapuolten saatavilla. Elokuussa 2018 Maersk ja IBM ilmoittivat ryhtyvänsä yhteistyöhön lohkoketjutekniikan tuomiseksi logistiikka-alalle. Yhtiöiden perustamaan TradeLens-alustaan on liittynyt jo noin sata yritystä ja organisaatiota satamaoperaattoreista tulliviranomaisiin.

Kohti seuraavaa murrosta

Vuosikymmenten aikana meriliikenteen kuljetukset ovat edenneet harppauksittain edistysaskeleesta toiseen. Siirtyminen kappalekohtaisesta lastauksesta konttikuljetuksiin mullisti aikanaan merikuljetukset. Tuoko digitalisaatio alalle seuraavan vastaavanlaisen muutoksen? Miltä siis satamaliiketoiminnan tulevaisuus näyttää?

Ari-Pekka Saari arvioi, että suurimmat muutokset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikavälillä. "Viiden vuoden päästä tämä ala luultavasti vielä näyttää aika tutulta. Meillä on varmasti käytössä älykkäämmät työkalut työn suunnitteluun, ja konekanta uudistuu jatkuvasti. Mitään radikaalia logistiikan vallankumousta tuskin kuitenkaan on vielä nähty. Kahdenkymmenen vuoden päästä tilanne voi olla hyvinkin toinen."

Hurjimmissa visioissa on povattu jopa merikuljetusten käymistä kokonaan tarpeettomiksi, mikäli 3D-tulostus mahdollistaa tulevaisuudessa tuotteiden ja laitteiden rakentamisen suoraan käyttäjälle. "Laitteet ja sovellukset varmasti kehittyvät älykkäämmiksi, mutta vaikka 3D-tulostus nousisi merkittäväksi tekijäksi valmistavalle teollisuudelle, se ei muuta sitä, että fyysisiä tuotteita ja raaka-aineita pitää tulevaisuudessakin siirtää paikasta toiseen. Tarve kuljettaa tavaraa tuskin koskaan häviää mihinkään – pikemminkin päinvastoin", Saari toteaa.

Logistiikkaketjuissa digitalisaation tuoma muutos näyttäytyy usein erityisesti läpinäkyvyyden lisääntymisenä, mutta toisaalta myös kilpailun kiristymisenä. "Disruptiot todennäköisesti tapahtuvat jossain muualla kuin Suomessa, mutta meillä on täällä mahdollisuus olla teknisen innovaation edelläkävijöitä", Saari arvioi. "Suomessa logistiikan volyymit ovat maailman mittakaavaan verrattuna pieniä, mutta osaamista ja asennetta edelläkävijyyteen kyllä löytyy, mikäli on vain resursseja panostaa asiaan."

Maailmalla satamat ja varastot automatisoituvat vauhdilla, ja meriliikenteen digitalisaatiossa myös autonomisten laivojen kehitys on noussut tarkkaan seuratuksi aiheeksi. Suomessa tehdään alan eturivin tutkimusta ja tuotekehitystä, ja digitalisaatio ohjaa vahvasti alan suurten toimijoiden suuntaa. "Monet perinteisinä meritekniikan valmistajina tunnetut yritykset ovat hyvää vauhtia muuntautumassa digitaalisia palveluita tarjoaviksi tietotekniikkaintegraattoreiksi, ja palkkaavat parhaillaan satoja koodareita uusiin projekteihin", Saari kertoo.

Steveco on vahvasti mukana digitalisaatiokehityksessä, ja yhtiö seuraa kiinteästi alan kuulumisia maailmalta. Mielikuvituksellisten tulevaisuudenvisioiden asemesta kyse on kuitenkin useimmiten hyvin konkreettisten hyötyjen tarjoamisesta asiakkaille, ja paremman palvelun mahdollistamisesta.

"Kuluvan vuoden aikana olemme käyneet toimintojamme läpi yksityiskohtaisesti, ja selvittäneet mihin prosesseihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota," Saari toteaa. "Eli miten tunnistetaan ne hiljaiset ja vähän äänekkäämmätkin signaalit, jotka kertovat, että mitä maailmalla tapahtuu? Onko jossakin jotain uutta ideaa tältä tai joltain muulta toimialalta, johon kannattaisi tarttua? Keskeistä on aina tiivis keskustelu asiakkaiden kanssa, ja sen kuuntelu, että mitä he tarvitsevat oman liiketoimintansa näkökulmasta. Sitä vartenhan me olemme täällä töissä."

* * *

Flexport modernisoi logistiikka-alaa

Kalifornialainen Flexport on esimerkki uuden sukupolven logistiikkayrityksestä. Vuonna 2013 perustettu yritys tarjoaa uudenlaisen palvelumallin, jossa asiakas saa käyttöönsä reaaliaikaiset, verkkopohjaiset työkalut, joilla voi seurata lähetysten kulkua ympäri maailmaa.

Yritys ei käytännössä omista itse mitään, vaan liiketoimintamalli perustuu olemassa olevien kuljetusyhteyksien aiempaa tehokkaampaan yhdistämiseen digitalisaation keinoin. Flexport työllistää tällä hetkellä 600 henkilöä, ja toiminnan painopisteestä kertoo se, että yhtiöllä on jatkuvasti avoinna kymmeniä uusia työpaikkoja ohjelmistokehittäjille.

www.flexport.com

Teksti: Thomas Freundlich
Kuva: Jukka Malm

Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä SATAMA 2 / 2018 -asiakaslehdessämme

Tietoa kirjoittajasta

SATAMA

Satama on Stevecon asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomenkielisenä