Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Hakkereita vastaan

Tietotekniikka tietenkin auttaa, nopeuttaa ja sujuvoittaa kaikkia toimia. Ainakin melkein. Kieroille ja ilkeille ihmisille, instituutioille ja rosvovaltioille se kuitenkin antaa kiusan- ja vahingonteon mahdollisuuden.

Kontteja voidaan hakkeroida, kai sotkemalla niiden digitunnisteet niin, että kukaan ei tiedä missä kontissa on englantilaisten autonmoottoreiden stefat, joita tarvittaisiin kipeästi tuhansien öljylammikoiden ääressä.

Haitat voidaan välttää palaamalla konventionaaliseen toimintaan. Jonkun mielestä se on miljoona askelta taaksepäin, mutta se on hinta jolla hakkerointi täydellisesti torjutaan.

Kun konttiin maalataan tunnus käsin, niin vahingontekijän pitäisi nousta laivaan tuhotyötään tekemään, ei onnistu huuruisesta trolliluolasta kaukaisesta maasta.

Kun otetaan takaisin käyttöön 14-kiloiset mustat Royal-kirjoituskoneet, joiden jyrinän rinnalla Maxim-konekiväärikin vaikuttaa hiljaiselta, niin ei kaappaa kelmi tietoja. Konttori-ihmisten hermot eivät mene riekaleiksi tulostinten kanssa tapellessa, koska kalkkeerauspaperi monistaa juuri sen verran kun on järkevää.

Sähköpostia ei käytetä, ettei hakkeroida. Kun laitetaan paperit postin mukana, niin ei viikkoakaan kun ne ovat perillä, ainakin palvelulupauksen mukaan. Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa.

Joka päivä varoitellaan, että pankkitilille menee rosvo. Kun juoksulikka toimittaa tilipussit konttorille, niin ei ole koskaan rosvo päässyt väliin. Nykypäivän juoksulikat osaavat kaikkia itämaisia taistelulajeja, hörhö on nipussa ennen kuin ehtii hasaa sanoa.

Rahasta on etäännytty, kun sitä ei oikeasti käsitellä. Kortilla maksetaan, debit tai credit, ei tunnu missään. Kun on tilipussi ja tilinauha, niin se laittaa vähän miettimään. Onko muijan hinkuama koriste-esine tosiaan verrannollinen sen eteen tehtyyn yövuoroon. Mereltä tuuli.

Metsäyhtiöltä ei kohta tule laivattavaa, koska kaikkien moottorisahojen varaosat ovat edelleen jumissa Suezissa. Kun pokasaha soisi, niin puuta kaatuisi. Traktorin tietokoneen temppuilu ei haittaisi, kun Pekka-polle vetäisi puut tien varteen.

Amerikan armeijan ylijäämä-GMC, Kempsu, veisi ne tehtaalle ja sellua tehtäisiin. Höyryveturi toisi tavaran rantsuun. Hakkeri olisi voimaton. Sellunkääntäjä ei.

Kuva: Joni Hampus

Tietoa kirjoittajasta

Jari Nenonen

Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Nenosen Ahtaajan poika -pakinoita julkaistaan Stevecon blogissa kerran kuukaudessa.