Ajankohtaista

Luokkakaveri houkutteli Dmitri Tretyakin mukaansa Kotkan Voimailijoiden harjoituksiin, kun poika oli 11-vuotias. Kaverilta nyrkkeily jäi vamman takia, mutta nyt 30-vutiaan Diman elämää nyrkkeily on värittänyt ja säätänyt sitä pitäen.

- Olen vasenkätinen ja valmentaja kertoi tarinoita vasenkätisistä nyrkkeilyn olympiasankareista ja innostuin niistä tarinoista ja lajista aivan valtavasti.

- Urheilu on mahdollisuus päästä parempaan elämään. Tein kaiken mitä vaadittiin ja vähän enemmänkin ja unelmani oli päästä olympialaisiin. Lontooseen 2012 olisin urheilumenestyksen perusteella päässytkin ja hain ensimmäisen kerran Suomen kansalaisuutta, mutta se evättiin. Minulla oli vähän liian painava kaasujalka.

Dima sai Suomen kansalaisuuden vuonna 2014 ja pääsi aloittamaan maajoukkueuransa Suomea edustaen. Se tiesi paljon matkustamista maailmalla, kamppailua, kilpailua ja karsimista kohti unelmaa. Vuonna 2015 Dima oli eniten kansainvälisiä otteluvoittoja ottanut maajoukkuenyrkkeilijämme. Rion olympialaisissa suomalaisia nyrkkeilijöitä edusti lopulta Mira Potkonen yksin.

- Vuonna 2017 minun piti alkaa ammattilaisura. Ammattilaiseksi on kova kilpailu ja kaikki haluavat Amerikkaan, koska se on ammattinyrkkeilymaailma. Minun lähtöni tyssäsi jalkapohjan murtumaan. Jalka oli kipeä, mutta en ottanut sitä vakavasti ja välttelin leikkausta. Lopulta oli pakko uskoa, ettei jalka parane muuten. Loukkasin jalan huhtikuussa ja syyskuussa aloin kävellä taas normaalisti ja pääsin kuntouttamaan itseäni. Käytännössä jouduin opettelemaan kävelemisenkin uudelleen.

Tilapäistyökään ei aina sovi tavoitteelliseen urheiluun

Tavoitteelliseen urheilu-uraan ei sopinut jokapäiväinen työ säännöllisine aikatauluineen. Dima aloitti 2011 jalkamiehenä MultiLinkillä Kotkassa, mutta seuraavana vuonna pääsy olympiajoukkueeseen tiesi tilapäisenkin työnteon lopettamista kokonaan.

2017 Dima haki ensimmäisen kerran Stevecolle, mutta ei saanut kutsua haastatteluun. Seuraavana vuonna hakuprosessi eteni pitemmälle.

- Tavoitteellinen harjoitteluni ja kilpaileminen tarkoittavat sitä, etten ollut riittävästi työelämän käytettävissä, mutta kesäksi 2019 lopulta pääsin töihin. Työt jatkuivat vielä syksylläkin.

Työtä ja opiskelua

- 2020 pääsin taas kesätöihin Kotkaan ja sen jälkeen syksyllä siirryin Vuosaareen tilapäiseksi. Muutimme vaimoni ja pienen tyttäreni kanssa Kotkasta Helsinkiin ja aloitin logistiikan tradenomin opinnot .

- Korona-aikana opiskelu on ollut omatoimista, mutta hyvin se on sujunut. Minulla on etäopiskelusta paljon aiempaa kokemusta, sillä suoritin kisamatkoilla kiertäessäni kansainvälisen taloushallinnon merkonomitutkinnon etänä.

- Nyt opiskelussa on uusia haasteita, kun perheessä on pieni lapsi ja toinen tulossa, mutta mieluummin puristan nyt vähän enemmän ja kiellän itseltäni jotakin, kun tiedän, että tulevaisuudessa minulla on kaikki hyvin.

Urheilu-ura jatkuu ammattilaiskehässä

Puristusta tosiaan tarvitaan, sillä vaikka Dima paketoi amatööriuransa, se jatkuu nyt ammattilaisurana.

- Maajoukkuekaveri veti minut takaisin. Olen otellut kaksi kertaa. Debyytti oli Virossa, jossa voitin latvialaisen vastustajani tyrmäyksellä 30 sekunnissa. Toinen ottelu käytiin Vantaalla Myyrmäessä. Vastustaja oli ukrainalainen ja ottelu kesti täydet kuusi erää. Voitin sen.

- Toukokuussa piti olla seuraava ottelu, mutta se joudutaan siirtämään ja se saattaa hidastaa pääsyä tavoitteeseen otella tänä vuonna EM-ottelussa.

Kysymykseen millaisista rahapalkinnoista ammattilaisotteluissa puhutaan Dima vastaa nauraen ja sanoo, että en varmasti usko.

- Minulla on iso kokemus ja olen taitava, mutta ammattilaisuran alkuottelut eivät ole tasokkaita, koska en ole missään rankingissa. Sen vuoksi minua ei pyydetä ottelemaan, vaan tasoa pitää nostaa itse kustantamalla vastustajakin omista sponsorirahoista, jota on vaan tosi hankala saada. En tiedä mille tasolle pitäisi nousta, että alkaisin saada valmentautumisrahaa.

Dima kertoo valmentautuvansa treenaamalla kerran päivässä arkipäivisin. Hän juoksee mielellään työmatkat, käy salilla ja voimistelee kotona oman kehon painolla. Kisoihin hän valmistautuu pitämällä viikon, pari vapaata töistä. Tulevaisuudessa se ei välttämättä riitä, vaan aikaa valmistautumiseen täytyy varata enemmän.

***

Diman haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran Steveco-lehdessä toukokuussa 2022

‍