Ajankohtaista

Epävakaasta maailman tilanteesta huolimatta – ja osaksi sen takia – Suomen sahat vievät tuotteitaan ennätystahtia maailmalle. Kysyntää piisaa ja sahattavaa riittää.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut merkittävästi EU-alueen sahatavaramarkkinoihin, sillä Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän osuus on ollut noin kymmenen prosenttia EU-alueelle tuodusta sahatavarasta. Venäläistä puuta on tuotu EU:hun enimmillään 3,7, valkovenäläistä 4,5 ja ukrainalaista noin 2 miljoonaa kuutiota.

Venäjä on nyt poissa EU-markkinoilta kolminkertaisten pakotteiden vuoksi: EU on kieltänyt puutavaran tuonnin. Kuljetukset Venäjältä EU-maihin ovat katkenneet. PFC- ja FSC- puutavarasertifikaattien myöntäjät eivät hyväksy venäläistä puutavaraa.

Valko-Venäjän puutavaraa koskee tuontikielto EU:hun. Sotatilanne on pysäyttänyt Ukrainan puutavarakaupan EU-maihin.

Suomen sahatavaravienti oli 8,8 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2021.

”Mahdollisuus ottaa uusia asiakaita on rajattu, koska sahat käyvät täydellä kapasiteetilla. Sahat ostavat puuta, vaikka sahoilla varantoja onkin, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo.

Suomen vienti Kiinaan kärsii

Suomen ja Venäjän maailmanmarkkinoille tarjoama sahatavara on pitkälti samanlaista, koska puulajit ja puun kasvuolosuhteet ovat liki samat. Venäjällä on viime vuosina investoitu sahoihin jonkin verran kiinalaisrahalla. Kiinalaissahat ovat yksinkertaisia ja työvoimaintensiivisiä. Uusilla venäläisillä sahoilla on nostettu venäläisen sahatavaran teknistä laatua, joten sen kilpailuasema on parantunut.

”Venäjän viemästä reilusta 28 miljoonasta kuutiosta yli puolet menee Kiinaan ja lopusta merkittävä osa CIS-maihin eli entisiin neuvostotasavaltoihin”, Merivuori sanoo.

Sahatavaraviennissämme Kiina oli vuonna 2021 neljäntenä alle kymmenen prosentin osuudella Egyptin, Iso-Britannian ja Japanin jälkeen. Kiinan vienti putosi edellisvuodesta neljänneksellä.

”Suomen Kiinaan suuntautuvassa sahatavaraviennissä on tapahtunut raju muutos, sillä vielä vuonna 2017 sinne meni 1,7 miljoonaa kuutiota ja viime vuonna enää 0,7 miljoonaa kuutiota”, Merivuori kertoo.

Euroopan painoarvo kasvaa Suomen sahatavaraviennissä, kun Venäjän viennin painopiste siirtyy Aasiaan. Tätä kehitystä kiihdyttää heikentynyt rupla, joka tekee venäläisestä sahatavarasta houkuttelevaa niille maille, jotka eivät rajoita kauppaa Venäjän kanssa.

”Kun Venäjä ei pysty viemään puutavaraa Eurooppaan, suuntaa se tavaraa Kiinaan, Intiaan ja entisiin neuvostotasavaltoihin. Tämä on kuitenkin logistisesti ongelma Venäjälle, missä rautateiden kapasiteetin riittävyys on tällä hetkellä kyseenalainen. Sotatilanne vaikuttaa logistiikkaan”, Merivuori huomauttaa.

Kaksi vuotta markkinamyllerrystä

Sota Ukrainassa tuo selkeästi uuden kierteen sahatavaramarkkinoille. Samalla on se yksi uusi vaihe yli kaksi vuotta jatkuneessa covid-pandemian aiheuttamassa kysynnän ja hintojen rajussa heilunnassa.

Kun sota Ukrainassa alkoi, sahatavaran ostajat pelästyivät, miten korvataan markkinoilta puuttuvaa kymmenys. Kysyntä pomppasi ja äkisti koettiin tavarapulaa.

”Olemme olleet vahvistuvan kysynnän tilanteessa. Toisaalta globaalista taloudesta tulee ongelmia rakentamisen hidastumisen ja inflaation vuoksi. Etsimme uutta kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, jossa tulevaisuus on erittäin vaikeasti ennustettava.”

Jos sota jatkuu pitkään, vaikuttaa se sahatavaran kysyntää heikentävästi, koska sahatavaramarkkinoille tärkeä rakentaminen vähenee.

”Olemme nähneet poikkeuksellisia heilahteluja sekä tarjonnassa että kysynnässä jopa kvartaalien sisällä, joten tasapainon löytyminen voi viedä aikansa”, Merivuori aprikoi.

Konteissa ja bulkkina

Liki yhdeksän miljoonaa kuutiota suomalaista sahatavaraa kulkee vuosittain maailmalle pääasiassa konteissa. Niiden saatavuus on kohentunut viime syksystä lähtien, joskin konttien hinnat ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin mihin oli totuttu.

Sahatavaraa kuljetetaan irtolastina muun muassa Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maihin. Venäjää koskevat pakotteet voivat vaikuttaa näihin kuljetuksiin. Näin siksi, että kansainvälisessä boikotissa olevat venäläislaivat ovat Merivuon mukaan merkittävässä roolissa muun muassa Egyptiin suuntautuvassa liikenteessä.

Teksti: Jukka Nortio
Kuvat: Steveco Oy

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Stevecon SATAMA-asiakaslehdessä toukokuussa 2022