Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Eka pakina kypärä päässä

Steveco on ottanut tärkeän askeleen työturvallisuuden saralla. Melkein aina käytetään kypärää! Muutosvastarintaa tietenkin on kaikessa, konttorin naiset ovat hieman valitelleet, että kampaus kärsii. Kyllähän pakinoitsijallakin oli kiusaus jättää hihna auki, mutta en sittenkään.

Ja heti pelasti kypärä vammoilta. Kun kotiateljeessa työskentelee, niin tulee siinä eleltyä vapaasti, kuinka sen nyt hienosti ilmaisisi, tulee rapsutelluksi munia ja eikö pääse hävitön rallikin, ohuena vihellyksenä toki vain. Pakinoitsijaan vihitty vaimo iskee silloin, ojennusmielessä, astalolla päähän.

Huonosti kävisi ilman kypärää, tulisi kutti otsaan ainakin. Ja vaikka pakinoitsijan lyöminen yleensä viisi tonnia maksaakin, niin mitä järkeä on siirrellä rahaa perheessä taskusta toiseen.

On pohdittu työturvallisuusmääräyksen mahdollisia haittoja. Joku uskoo, virheellisesti, että Suomeen tulisi vielä karvahattukelit. Kuinka mahtuu karvahattu kypärän alle?

Eihän se oikein mahdu, joten on otettava apua toisesta EU-maasta, Virosta. Sovittaneen, että niinä mahdollisesti muutamana päivänä jolloin karvahattua tarvittaisiin, voidaan satamien komentokielenä käyttää eestiä. Karvahattu on eestiksi karvane kübär. Mennään sillä.

Kylläpä miellyttävät työturvallisuusohjeet pakinoitsijaa muutenkin. On sovittu, että satamassa ei juosta. Kyllä passaa! Oikeastaan Stevecolta pitäisi halutessaan saada niin sanottu juoksemattomuuspassi vapaa-ajallekin. Ei tarvitse lähteä tuonne kujille merkkitossuissa läähättämään.

Ja juoksemattomuuspassin luksusversioon vielä tanssikieltokin. Paljon helpompi kieltäytyä pikkujoulun kaltaisissa tilanteissa, voi kyllähän minä muuten tanssisin, mutta kun on tämä työturvallisuusaspekti. Täytyy säästää kaikkien varpaita.

Juoksemattomuuden toki on saavuttanut ennenkin, kokemuksen ja arvostuksen kautta. Esimerkiksi Suomen kunniakkaasta armeijasta tunnetaan sanonta Vanha ei ole vauhtipyörä.

Konetta ajaessa kypärän voi vielä laittaa koukkuun ja sitä varten koukku on pakollinen työkoneen katsastusvaruste. Kypärä päässä pakinoita kirjoittava käyttää myös koneita. On kirjoituskoneen evoluutioversio ja se tärkein kone, kahvinkeitin. Koukut molempien vieressä. Ja maalattu reitti vessaan. Juoksematta.

Tietoa kirjoittajasta

Jari Nenonen

Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Nenosen Ahtaajan poika -pakinoita julkaistaan Stevecon blogissa kerran kuukaudessa.