Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Koillisväylä – Odotukset ja todellisuus

Merireitti alkaa Norjan pohjoisrannikolta, kulkee koko matkan Siperian rannikkoa myötäilen ja kaartuu lopulta etelään ennen Alaskaa. Koillisväylä. Rotterdamista Yokohamaan 40% lyhyempi matka kuin Välimereltä Suezin kanavan kautta. Ilmasto lämpenee ja napajää pakenee, kohta on merireitti auki.

Onko Suezin kanavan loppu jo käsillä kun media ja tutkijat maalailevat otsikoita jossa suuri osa Eurooppa-Aasia meriliikenteestä siirtyy Koillisväylälle ja Suez palvelee enää vain Välimeren maita?

Pidin tästä aiheesta juuri esitelmän koulumme konferenssissa, eikä asia ole ihan näin yksinkertainen: Ei koillisväylä tule voittamaan Suezin kanavaa ainakaan vielä sataan vuoteen.

Suurin syy Suezin ylivoimaasuuteen löytyy konttiliikenteestä. Moderni talous rakentuu vahvasti ns. JIT (Just-In-Time) periaatteelle, jossa pyritään minimoimaan varastot. Tavara saapuu juuri silloin kuin sitä tehtaalla tarvitaan eikä yhtään aikaisemmin. Jotta tällainen toimintamalli on mahdollinen, se edellyttää täsmällisiä aikatauluja varsinkin konttiliikenteessä: laiva saapuu päivän myöhässä ja tehtailta loppuu raaka-aineet.

Toyotan tehtaalla pulttien varastoaika on 30 minuuttia. Siihen ei vuorokauden myöhästyminen sovi.

Vaikka napajää sulaakin, ei sula niin nopeasti että koillisväylä olisi vielä mahdollinen. Viime vuonna koillisväylä oli auki noin 4 kuukautta. Vaikka väylä onkin auki, kovat tuulet ja arvaamaton jään liikehdintä johtavat välillä siihen, että laivat voivat joutua tekemään isojakin koukkauksia pujotellessaan jäälauttojen välistä. Tästä johtuen koillisväylä ei voi taata tarkkoja saapumisaikoja joka on myrkkyä juuri Toyotalle ja kaikelle muulle JIT filosofiiaan nojaavalle tuotannolle.

Suezilla ei tätä ongelmaa ole. Ei jäätä – ei ongelmia. Paitsi merirosvous. Sekin tuntuu tosin vähentyneen. Aikataulutus Suezin kautta toimii. Ja hyvin toimiikin.

Toinen ongelma koillisväylällä: jos seilataan 4kk koillisväylällä ja 8kk Suezin kautta, laivayhtiön on vaihdettava aikataulua keskellä vuotta – kahdesti. Tällainen epävarmuus aikataulutuksessa on myrkkyä asiakkaille jotka vaativat ennakoitavuutta.

Vielä kolmas ongelma: Matalin kohta Koillisväylällä on vain 13 metriä syvä. 5 000 TEU Panamax vielä nippanappa menee, mutta kun vaihtoehtona on 18 000 TEU laiva Suezin kautta, hinta per TEU on edullisempi Suezin kautta.

Koillisväylän potentiaali on liioiteltu, eikä tilanne tule muuttumaan vielä pitkään aikaan. Konttikuljetuksilla ei ole tulevaisuutta koillisväylällä.

Bulkki onkin toinen tarina ja palaan siihen myöhemmin omana bloginaan.

Tietoa kirjoittajasta

Tuomo Keltto

Tuomo Keltto on logistiikkainsinööri, joka jatkoi opiskelujaan Seoulissa Etelä-Koreassa. Hän opiskeli Korean hallituksen stipendillä kansainvälisen kaupan ja logistiikan maisteritason tutkintoa. Hän valmistui keväällä 2019 ja on nyt palannut Suomeen. Hän työskentelee Nesteellä Porvoossa ja hallinnoi materiaalivirtoja jalostamoalueelle. - Keltto on ollut aiemmin Stevecolla Hietasessa kolme kesää tilapäisahtaajana ja yhden kesän työnjohtajana.