Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Työnjohtajan pitää näkyä ja kuulua kentällä

Janne Rintalan polku stevecolaiseksi noudattelee sitä mikä ennen oli tyypillisintä: oppisopimuskurssin kautta.

- 1990-luvun alkupuolella elettiin lama-aikaa ja olin töitä vailla. Olin ollut kesätöissä öljysatamassa ja kaverit lentopallopiireissä vinkkasivat, että seuraavaksi kannattaisi hakea Stevecolle ahtaajan oppisopimuskurssille.

- Olin hetken aikaa tilapäisahtaajana vuonna 1994 ja ennen oppisopimuskurssia. Kurssin jälkeen olin kolme kuukautta vakituisena ahtaajana Haminassa, ennen kuin hain – taas pelikaverin vinkistä – työnjohtajakouluun merenkukkuoppilaitokseen.

Kun Ahtossa aikanaan pomoksi opiskeltiin kaksi vuotta, Jannen aikaan koulutus oli puoli vuotta teoriaa kahdessa jaksossa ja päälle työharjoittelut. Vaikka ahtaajan pesti oli vakituinen, pomokokelailla oli valmistumisen jälkeen puolen vuoden koeaika ja englannin kielikoe.

- Olikohan niin pitkä koeaika laillinenkaan vai Vilkin Penan oma keksintö, kuten myös se kielikoe, jota ei koskaan pidetty? Aloin kerran hississä puhumaan Penalle englantia. Ehkä se testi oli siinä, Janne nauraa.

Haminasta Kotkaan

Koeaika tuli säällisesti suoritettua ja sen jälkeen Janne toimi työnjohtajana Haminassa vuoteen 2008, jolloin edessä oli Haminan toimintojen alasajo ja siirtyminen konttiterminaaliin Mussaloon.

- Olen tykännyt kovasti olla Mussalossa. Meillä on siellä hyvä porukka. Se mitä kaipaan Haminan ajoista, on monipuolinen työnkierto. Haminassa oli roro-laivoja, lolo-laivoja, konttilaivoja, isoja ja pieniä laivoja, projekteja, kaoliinia, varastohommia ja mitä milloinkin. Mussalossa työnkierto on vajavaista: on kaksi vaihtoehtoa, joko varasto tai konttilaiva.

Luottamusmies on kuin joukkueensa kapteeni

Janne on Stevecon Kotkan Satamatyönjohtajien luottamusmies. Satamatyönjohtajat ovat nykyisin osa Ammattiliitto Prota.

Janne sanoo, ettei hän luottamusmiehen uransa alkuvaiheissa tuntenut mitään erityistä aatteen paloa ajamaan yhteisiä asioita. Joukkueurheilijana hän on moneen kertaan silloin ja myöhemminkin todennut, että jonkun on pitää olla joukkueen kapteeni. Hänelle se joukkue oli ensin Haminan pomot ja myöhemmin Kotkan pomot.

- Kapteeni on varmasti sopiva titteli luottamusmiehelle, sillä yhdessähän me neuvottelu- ja johtokunnan kanssa tätä meidän joukkuetta vedetään. Kaikki ratkaisut ja päätökset tehdään yhdessä.

- Veikko Virtanen houkutteli minua varamiehekseen. Aatteen palon lisäksi minulta puuttui kaikki osaaminen ammattiyhdistysasioita ja se totuus tuli vastaan, kun Veikko joutui tapaturman vuoksi syrjään tehtävistään ja tilalle rooliin astui mies pystymetsästä. Minulle ei herunut oikein mitään perimätietoakaan asioista, mutta onneksi oli Holvialan Saku taustalla yhdistystoiminnassa.

- Kun siirryimme Kotkaan, ilmoitin, etten jatka ay-hommissa. Maanittelu alkoi kuitenkin aika pian, ensin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja lopulta huomasin olevani Heiskasen Sepon varamies.

Janne toteaa, että luottamusmiehen homma on hyvin kuluttavaa. Luottamushenkilöillä on tuskin koskaan käsiteltävänä mukavia asioita. Käytyjen yt-neuvotteluiden määrä on niin iso, että laskuissa on kenen tahansa vaikea pysyä mukana. Niitä oli Haminan vuosina ja niitä on ollut Kotkan vuosina. Vaikeiden asioidenkin keskellä Janne iloitsee siitä, että välit muihin henkilöstöryhmiin ovat hyvällä mallilla.

Jos olisit päivän toimitusjohtajana?

- Työnjohtajien palkkauksessa on vääristymiä ja niitä lähtisin oikomaan. Sen lisäksi kiinnittäisin huomiota pomoresursseihin. Pomojen määrä on vähentynyt, uusia ei ole palkattu ja väki vanhenee. Vaikka uudet ohjelmat auttavat osittain, työnjohtajan pitää näkyä ja kuulua kentällä.

Pallopelit vaihtuivat fillarointiin

Janne oli aikanaan kova luu sekä lentopallo- että squashareenoilla. Se on jättänyt jälkensä ja nyt alle viisikymppisenä hän pitää fysiikastaan huolta pyöräilemällä.

- Liikuntahommat ovat tosiaan vaihtuneet pyöräilyyn, kun vanhat lajit piti jättää pois. Sakin Markus minut houkutteli mukaan fillaroimaan viitisen vuotta sitten. Tämän vuoden tavoite on saada 8000 kilometriä täyteen.

- En erityisesti tykkää lähteä pimeään ja kylmään urheilemaan eli minulla on kilpafillari kotona kiinnitettynä traineriin. Asetan läppärin eteen ja ajelen erilaisissa virtuaalimaastoissa. Kun lähden tästä, puen lenkkivaatteet päälle ja siirryn ajelemaan Lontoon maisemiin. Maisemat vaihtuvat, on ylä- ja alamäkiä ja muutakin porukkaa ajelemassa.

- Pyöräilyn lisäksi olen mökillä viikonloput ja lomat. Työleirihän se oikeastaan on.

***

Janne Rintalan haastattelu on osa stevecolaisten luottamusmiesten esittelysarjaa. Haastattelu on julkaistu Stevecon henkilöstölehdessä joulukuussa 2020. Lehti on luettaivssa verkossa.

Tietoa kirjoittajasta

Elina Harjama

Elina Harjama on Steveco Oy:n tiedottaja.