Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Singapore – kauttakulku koko Aasiaan

Singaporen historia on värikäs. Singapore sijaitsee Malesian eteläissä kärjessä ja on oma pieni saarensa, jota ympäröi vesi joka puolelta. 1800-luvulla eurooppalaiset keksivät rikkaudet, jotka odottivat Aasiassa ja suuret valtiot kuten Britannia ja Hollanti lähettivät suuria laivueita hakemaan mausteita, teetä, silkkiä ja muita kevyitä, mutta arvokkaita tuotteita Aasiasta Eurooppaan. Hong Kong, Taiwan ja Singapore olivat kaikki eräänlaisia tukikohtia ja satamia tälle massiiviselle kauppamerenkululle. Britit ottivat Singaporen haltuunsa 1819 ja kruunu hallitsi Singaporea aina toiseen maailmansotaan asti, jolloin japanilaiset valloittivat Singaporen 1942-1945. Sodan loputtua Singaporen hallinta palasi briteille aina vuoteen 1963 asti, kun Singapore liittyi Malesiaan. Tämä liitto kesti vain kaksi vuotta. Malesian parlamentti päätti potkia Singaporen ulos Malesiasta vuonna 1965.

Vuonna 1965 juuri itsenäistynyt Singapore oli köyhä. Ei ollut töitä, eikä taloja. Kaikki infrastruktuuri olivat heikossa kunnossa ja luonnonvaroja Singaporella ei ollut. Eikä ollut oikein maatakaan. Sen ajan sanomalehdissä kuulemma naureskeltiin, että mitähän tuostakin saaresta tulee.

Vaikka Singaporella ei ollut paljoa, oli sillä kaksi asiaa jotka tulisivat muuttamaan kurjuuden rikkaudeksi: sijainti ja satama. Singaporen itsenäistyessä vuonna 1965 ei maailman kauppalaivaston enää tarvinnut luottaa purjeisiin, kuten brittien hallitessa Singaporea. Toisen maailmansodan jälkeen teknologia kehittyi huimaa vauhtia ja moottorit ja koko merenkäyntiteknologia toivat ennen niin kaukaiset maat entistä lähemmäs toisiaan. Merimiehet seilasivat mantereiden välillä ja koko maailman talous kasvoi. Singaporen sijainti Aasian ja Euroopan yhdistävän merireitin varrella alkoi vakiinnuttaa asemaansa pikkuhiljaa. Erinomainen sijainti mahdollisti Singaporelle helppouden ostaa raaka-aineita ja takasi erinomaiset meriyhteydet koko maailmaan. Myöhemmin Singaporesta tulisi maailman vilkkain konttisatama, kunnes Kiinan talouskasvun imussa vain Shanghai kasvaisi suuremmaksi noin vuonna 2005. Siitä lähtien Singapore on ollut maailman toiseksi suurin konttisatama, joka edelleen saavuttaa vuosittain usean prosentin kasvua [1].

Kun raaka-aineiden tuonti Singaporeen oli helppoa sijainnin ja sataman ansiosta, Singaporesta on kehittynyt yksi maailman suurimmista öljynjalostajista vaikka maalla on yhtä paljon öljyä kuin Suomella – ei yhtään. Shellin ja Exxonin operoimat kaksi öljynjalostamoa Singaporessa ovat molemmat maailman 15:n suurimman jalostamon joukossa kun mitataan päivätuotantoa. Jalostamot tuovat raakaöljyä ja vievät kalliimpia jalosteita. Erinomaista bisnestä Singaporelle.

Tulevaisuudessa kannattaa pitää silmällä kehitystä Indonesiassa ja jossain määrin myös Filippiineillä. Indonesian Javan saari on maailman väkirikkain saari ja saarta palvelevasta Tanjung Perakin satamasta Surabayassa on hyvät yhteydet Singaporeen. Tanjung Perak on vain 14 metriä syvä, joten isoilla laivoilla ei sinne ole asiaa ja kaikki liikenne on ajettava feedereillä Singaporen kautta. Jos (ja kun) Indonesian talous jatkaa vahvaa kasvuaan, Singaporen satama on yksi suurimmista hyötyjistä. Jotain esimakua antaa jo sekin, että viime vuonna (2018) Singaporen sataman liikennemäärät kasvoivat 8.7% [1].

Vakuuttavia kasvulukuja satamalle, joka toimii lähes pelkästään kauttakulkuliikenteen varassa ja todella osoittaa, kuinka Singapore on onnistunut ottamaan täyden hyödyn irti sijainnistaan ja satamastaan. Raaka-aineiden helppo saatavuus ja matala byrokratia ovat tehneet Singaporesta houkuttelevat sijoituskohteen monille ulkoimaisille yrityksille ja sijoittajille. Monella ylikansallisella yrityksellä onkin Aasian pääkonttorinsa juuri Singaporessa ja vielä useammalla on tuotantoa jollain saaren lukuisista teollisuusalueista.

Kaikkea tätä Singapore on onnistunut tarjoamaan vain sijaintinsa ja erinomaisen satamansa ansiosta ja on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman merkittävimmistä talouskeskuksista vain viidessäkymmenessä vuodessa.

[1] Seatrade Maritime news

Tietoa kirjoittajasta

Tuomo Keltto

Tuomo Keltto on logistiikkainsinööri, joka jatkaa opiskelujaan Seoulissa Etelä-Koreassa. Hän opiskelee Korean hallituksen stipendillä kansainvälisen kaupan ja logistiikan maisteritason tutkintoa. Keltto on ollut aiemmin Stevecolla Hietasessa kolme kesää tilapäisahtaajana ja yhden kesän työnjohtajana.