Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Tummia pilviä horisontissa

Viimeisestä finanssikriisistä on jo yli kymmenen vuotta. Kymmenen vuotta sitten osakemarkkinoiden romahdus alkoi Lehman Brothers -pankin kaatumisesta. Pankkisektorilta alkanut konkurssiaalto pyhkäisi koko maailman yli ja lamaannutti globaalit markkinat vuonna 2008. Tästä kuitenkin selvittiin ja markkinat sekä maailmantalous ovat kokeneet tasaista kasvua jo kymmenen vuoden ajan ilman mainittavia notkahduksia tai riskitekijöitä. Yhdysvaltain Dow ja muut talouden kehitystä kuvaavat indeksit rikkovat jo ennätyksiä. Hyvä maailmantalouden tila on lisännyt tarvetta merikuljetuksille ja laivayhtiöt ovat pystyneet vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Kymmenen vuotta on seilattu tyynellä merellä.

Itse uskon, että ainakin osittain juuri tämä tasainen ja pitkään kestänyt kasvusuhdanne on ollut yksi syy siihen, että merenkulkuala on sitoutunut massiivisiin päästövähennystavoitteisiin ja muihin ympäristönsuojelutoimiin. Varsinkin 2020 voimaan astuva 0.5% polttoaineen rikkipitoisuusraja kantaa isoa hintalappua. Kuka tietää, ehkä laivayhtiöt olisivat ollet vähemmän innokkaita haalimaan näin massiivisia ilmastonsuojelutavoitteita mikäli alalla olisi pelätty laskusuhdannetta. Voidaan siis sanoa, että sekä merenkulkuala että ympäristö ovat molemmat olleet voittajia tässä kymmenen vuotta kestäneessä noususuhdanteessa. Toivottavasti nousukausi jatkuu ja ympäristönsuojeluhankkeet saadaan ajettua maaliin kestävästi.

Valitettavasti nyt on kuitenkin tummia pilviä näkyvissä. Kaikken suurimmat huolet liittyvät Iranin ja Yhdysvaltain kiristeyneisiin väleihin. Hormuzinsalmessa, jonka kautta suuri osa maailman öljykuljetuksista kulkee, on ollut huomion keskipisteessä. Iran otti haltuunsa Britannian lipun alla seilanneen Stena Imperon, sekä toistaiseksi tuntemattoman tahon tekemät sabotaasi-iskut hyvin todennäköisesti lähettävät vakuutusmaksut jyrkkään nousuun. Mikäli Iran päättää estää kaiken laivaliikenteen Hormuzin salmessa, öljyn hinta todennäköisesti nousee selvästi. Samalla laivayhtiöt kohtaavat tappoioita, kun korvaavaa rahtia ei ole saatavilla. Yhdysvaltain sanktiot Iranille ovat jo pakottaneet muutkin maat lopettamaan kaupankäynnin Iranin kanssa, ja vaarana on, että Iran ajetaan liian ahtaaseen nurkkaan, josta ainoa ulospääsy on aseellinen. Vaarana on, että sivulliset laivayhtiöt joutuvat suurimmiksi kärsijöiksi maailman politiikan myrskeyissä.

Huolta ei aiheuta pelkästään öljykuljetukset ja tankkerit. Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodassa kärsimään ovat joutuneet myös kuivabulkit. Kiinan vastatullit yhdysvaltalaiselle soijalle oli kova isku kuivabulkeille. Hetken jo näytti siltä, että jännitteet Yhdysvaltain ja Kiinan välillä olisivat ollet helpottumassa, mutta Trump julisti uusia tullimaksuja vielä tällä viikolla. Kiinan vastatoimista ei vielä ole varmuutta, mutta Kiina pyrkii varmasti iskemään omat tullinsa niin, että suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat Trumpia kannattaneiden osavaltioiden elinkeinot. Soija oli tästä hyvä esimerkki.

Toivottavasti Iran, Yhdysvallat ja Kiina eivät keskinäisellä uhittelullaan katkaise nousukautta. Jos laivayhtiöiden taloudellinen tilanne vaarantuu liikaa, on vaarana, että vastustus ilmastotavoitteita kohtaan kovenee. Varsinkin IMO 2020 rikkidirektiivi on kallis uudistus jossa huijaaminen on valitettavasti vielä melko helppoa. Isot laivayhtiöt varmasti noudattavat uusia määräyksiä mukisematta, mutta jos pienemmät laivayhtiöt kokevat olemassaolonsa uhatuksi, voi houkutus polttaa korkearikkistä bunkkeria avomerellä kulujen karsimiseksi olla melkoinen. Jos edes pieni osa laivayhtiöistä sortuu, voivat kustannussäästöt olla merkittäviä, joka johtaa vääristyneeseen kilpailuun, joka tulisi olemaan kestämätöntä varsinkin pitkällä aikavälillä.

Toivon todella, että kaikesta sapelien kalistelusta huolimatta maailman talous jatkuisi vahvana ainakin vuoteen 2022 asti, jolloin suurimmat investoinnit rikkidirektiivin noudattamiseksi on todennäköisesti jo tehty. Tämä olisi sekä laivayhtiöiden, että maailman ilmaston etu.

Tietoa kirjoittajasta

Tuomo Keltto

Tuomo Keltto on logistiikkainsinööri, joka jatkoi opiskelujaan Seoulissa Etelä-Koreassa. Hän opiskeli Korean hallituksen stipendillä kansainvälisen kaupan ja logistiikan maisteritason tutkintoa. Hän valmistui keväällä 2019 ja on nyt palannut Suomeen. Hän työskentelee Nesteellä Porvoossa ja hallinnoi materiaalivirtoja jalostamoalueelle. - Keltto on ollut aiemmin Stevecolla Hietasessa kolme kesää tilapäisahtaajana ja yhden kesän työnjohtajana.