Naisten varassa
Mitäpä jos koko kauppamerenkulku, kaikkine maatoimintoineen, olisi tyystin naisten varassa. Mikä ettei onnistuisi? Onhan naisia ollut satamassa aina töissä. Lapsuuspihassani oli Lempi, joka töistä tultuaan istahti rappusille, pisti tupakaksi, yski ja arveli kuoleman tulevan, ”tulee ja just” ja meni taas seuraavana aamuna lankunkantoon.
Jo nelisenkymmentä vuotta sitten näin kauniin naismerikapteenin, taisi olla Suomen ensimmäinen. Sitten tietenkin peränaiset ja konemestarit.
Konemestari naureskelee konenaisille, että ukko ei osaa pestä hienopesuohjelmalla, laivaa se ei saisi edes käyntiin.
Muijat siis tulisivat perheen ykkösautoilla rantsuun. Voisivat taukotuvassa katsoa saippuaoopperaa sen hetken, mutta sitten taas koneiden ohjaamoon ja jotkut laiturihommiin. Puolessavälissä löysiä taas hanskat perstaskuun ja repulle, mitähän se ukko on evääksi laittanut.
Kohtahan se evään laittaja jo soittaisi, että mitä laitan tänään ruuaksi ja mistä auton bensatankinkorkki aukeaa. Illalla sun pitää muistaa pumpata pojan pyöränrenkaisiin ilmaa.
Laivojen miehistö olisi siis naisisto. Ei kyseltäisi viinaksia, vaan joku saattaisi trokata meikkejä. Sana kulkisi, siitä polakista saa Pariisin merkkejä Yves Rocherin hinnalla.
Enäähän ei maihin oikein ehdi, mutta aikoinaan seilanneet merinaisten äidit muistelisivat Haminan ja Kotkan kapakoita, Kairossa, Kompassissa ja Messissä päivystäneitä laivapoikia kaiholla. Keitäs siellä olikaan, Jaloviina-Jallu, yksikives-Ykä ja Lättänokka-Lasse. Lättänokan kanssa mentiin kerran yöllä kihloihin, soitettiin Pakkaselle, tulivat sormukset myymään. Oi aikoja!
Kotkassa oli kampaaja, josta tuli merinaispiireissä kuuluisuus, Kotkan Rurik. Puhuivat, että takahuoneessa sai muutakin kuin permanentin. Päkättävä-ääninen tamperelaismuija teki siitä levytyksenkin, vaikka ei ollut koskaan satamassa käynyt.
Toinen kuuluisa laulu oli Kotkan Keijo, kertomus miehestä joka sai jäämään maihin ja Mutakuoppaan tiskariksi.
Merinaisia menisi naimisiin suomalaisäijien kanssa. Saksalaisemäntiä ja norjalainen matruusimatroona olisi parantamassa geeniperimää. Toki ottaisivat ohjat perheessä ja ukkoja nähtäisiin pyykkien levityksessä pyykkipojat hampaissa. Eiväthän ole seilorimuijien hommia sellaiset.
***
Kuva on vuodelta 1948
Tietoa kirjoittajasta
