Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Kesäpoikia

Alkaa olla se aika vuodesta, kun koululaisten pitäisi löytää kesätyö. Kaikkiin paikkoihin ei vain voi kesätöihin mennä. Kesälääkäriä ei tule lukiolaisesta, ei vaikka osaakin suomenkieltä paremmin kuin lääkäripulassa värvätty baltti.

Amiksesta on aika huonoa mennä tuuraamaan avaruusprofessoria, vaikka osaisikin ajaa pelkällä takapyörällä tai sivuluisussa, jota ei pidä sotkea takavuosien suosikkidrinkkiin.

Ajat muuttuvat ja satamastakin on tullut niin erikoisosaamista vaativa ala, että lukiolaista ei oikein paljon kaivata. Ennen kaivattiin.

Ukko oli kova työmies eikä laskenut minua velttoa kesäahtaajaksi. Olisi mennyt koko suvun maine. Mutta moni sinne pääsi.

Kun olemme vanhentuneet, niin aika on kullannut muistoja. Ukkokööreissä satamakaupunkien kahviloissa kuulee kuinka päivässä hankki sellaisen palkan, että omppuviini-indeksillä siinä oli vuoden teinijuomat.

Vahvaa viinaa oli laivasta ostettu niin paljon ja niin halvalla, että Albatrossi-laulusta tuttu laiturille jäänytkin ymmärtää, että valetta.

Aika moni korkealle elämässään edennyt leveilee vielä viidenkymmenen vuoden jälkeen kesäisellä satamapestillään. Osa toki tavoittaa realistisiakin sävyjä. Massalaivareissun jälkeen sormia ei saanut suoriksi kuin taivuttamalla.

Ei, ei se enää käy niin, että juomaputken katkaissut laitapuolen kulkija voi mennä aamuhuutoon ja alkaa miesten töihin. Eikä kyllä tarvitsekaan, meillä on järjestelmä joka kelaa rahat kotisohvalle.

Pitää olla ammattitaitoa, ei juuri ja juuri polkupyörän hallitseva saa liikkeelle trukkia, eikä lukkia.

Naisasiakaan ei ole niin edennyt, että koululikat pääsivät kesätöihin juoksulikaksi tai konttoriapulaiseksi. Ei riitä enää teroitettavia kyniä, ei nuoltavia kirjekuoria eikä tuntilappujen plaraamista. Aika moni asia on mennyt konepeliksi. Ei tarvitse Lyseon pysäkillä rahasalkun kanssa sataman linjuria odotella. Palkanmaksujärjestelmä toimii satamassa, vaikka ei Helsingin kaupungissa.

Ei lähde mopopoika etsimään hiilijengin ukkoja, että ketä lähtisi ylitöihin. Soittavat puhelimella, jos tilanne tulee.

Mutta en sataman aitojen ulkopuolelta voi kokonaan lyödä kesätyöhaaveita lyttyyn. Ainahan siellä voi reippaalle pojalle ja tytölle jotain olla. Jotain, jota muistella loppuelämänsä. Sataman taikaa.

***

Stevecon, Suomen Satamatekniikan ja Saimaa Terminalsin kesätyöhaku on käynnissä. Töitä on tarjolla ahtaajille, asentajille, työnjohtajille ja toimihenkilöille Kotkassa, Helsingissä ja Haminassa.

Tietoa kirjoittajasta

Jari Nenonen

Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Nenosen Ahtaajan poika -pakinoita julkaistaan Stevecon blogissa kerran kuukaudessa.