Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Kauppasotaa – soijaa ja maakaasua

Olen tietoisesti pyrkinyt välttämään Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodasta kirjoittamista. Lähinnä siksi, että koko aihe on niin kaoottinen ja muuttuu jatkuvasti. Nyt asia on kuitenkin niin ajankohtainen, että otan tietoisen riskin ja kirjoitan hieman omia ajatuksiani nurkan takana häämöttävästä kauppasodasta.

Sanotaan, ettei mikään yhdistä kansaa yhtä hyvin kuin yhteinen vihollinen. Nyt amerikkalaiset löysivät vihollisensa: Kiina. Yhdysvallat ei yksinkertaisesti ole pysynyt mukana Kiinan kehityksessä. Kiinalaiset tuotteet ovat kehittyneet valtavasti ja Kiinassa pystytään jopa tuottamaan täysin kilpailukykyisiä matkustajalentokoneita. Comac C919 on suunniteltu käyttöönotettavaksi vuonna 2021. Autot, dronet ja matkapuhelimet ovat jo aivan kilpailukykyisiä isojen valmistajien malleihin nähden. Brändäys on toki tähdätty lähinnä Kiinan markkinoille, eivätkä brändit OnePlus tai Oppo juuri länsimaalaisia puhuttele. Kysypä samaa kiinalaisilta! Isoin pulma on yksityisyydensuojassa, jossa kiinalaisilla yhtiöillä on ollut ongelmia. ZTE ja Huawei joutuivat amerikkalaisten viranomaisten hampaisiin, kun niitä epäiltiin vakoilusta.

Tämän enempää en edes yritä arvailla syitä kauppasodan takana, mutta Kiina ja Yhdysvallat ovat aktiivisesti lisänneet tulleja toistensa tuotteille pyrkiessään vahvistamaan omaa talouttaan. Samalla laivayhtiöt roikkuvat löysässä hirressä. Mistä korvaavaa rahtia? Konttisektori on jo valmiiksi vaikeuksissa bunkkerin korkean hinnan ja kroonisen ylikapasiteetin takia. Varsinkin transpacific-alueella toimivat varustamot eivät taatusti ainakaan kiittele näitäkään uutisia.

Erityisen kovan iskun otti soijapapujen vienti. Kiina on suurin yhdysvaltalaisten soijapapujen ostaja ennen Meksikoa ja Alankomaita. 2017 Kiina osti kaksi kertaa enemmän soijaa kuin Meksiko ja neljä kertaa enemmän kuin Hollanti. Vastaavasti Kiinassa on paljon kysyntää soijapavuille, joita tuodaan lähes pelkästään Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Onnenpäivät brasilialaisille viljelijöille? Valtion avustuksia kiinalaisille soijan viljelijöille?

Kiinan tulleja laadittaessa Yhdysvalloissa on maalattu niin isolla pensselillä, että on läyskynyt EU:n puolellekin. Keihäänkärkenä teräksen ja alumiinin tullit. Sitten autot ja niiden osat. Amerikkalainen autontuotanto on ollut kaaoksessa jo pitkään. Saksalaiset, korealaiset ja japanilaiset automerkit ovat menneet ohi jo kauan sitten. Nyt menevät kiinalaisetkin ja se oli viimeinen niitti? General Motors vai Great Wall Motors?

Trumpin ja EU:n Junckerin tapaamisessa heinäkuun lopulla tullien poistot olivatkin isossa roolissa. EU lupasi ostaa lisää soijapapuja ja nesteytettyä maakaasua (LNG). Maakaasun vienti Yhdysvalloista on kasvanut räjähdysmäisesti vuodesta 2016 lähtien. Etelä-Korea, Meksiko ja Kiina kaikki ostavat massiivisia määriä amerikkalaista kaasua. Kiina löi tullit päälle.

Nyt Amerikassa haikaillaan Euroopasta pelastajaa nostamaan soijan ja kaasun vienti takaisin kauppasotaa edeltäville tasoille. Tuskin onnistuu. Tällä hetkellä noin 10% Yhdysvaltain LNG- viennistä kohdistuu Eurooppaan. Ei Eurooppa voi mitenkään korvata Kiinan jättämää lovea. Euroopan Komission puheenjohtaja Juncker lupasi kuitenkin lisätä soijan tuontia ja rakentaa lisää kaasuterminaaleja vastaanottamaan yhdysvaltalaista kaasua.

Kiina tuntuu olevan, kuin sattumalta, varautunut kauppasotaan massiivisella One Belt-One Road -silkkitieprojektillaan, joka avaa kokoajan lisää vientimahdollisuuksia kiinalaisille – aina Eurooppaan asti. Yhdysvallat on toki merkittävä vientimaa kiinalaisille, mutta uuden silkkitien avaamat uudet markkinat helpottavat uusien asiakkaiden löytämistä merkittävästi. Yhdysvalloilla ei vastaavaa vaihtoehtoa tunnu olevan. Latinalainen Amerikka näyttäytyy lähinnä epäkypsänä markkinana ja EU on ajettu takajaloilleen uhkailemalla tulleilla ja Iranin ydinasesopimuksen purkuna EU:n vastustuksesta huolimatta.

Tietoa kirjoittajasta

Tuomo Keltto

Tuomo Keltto on logistiikkainsinööri, joka jatkaa opiskelujaan Seoulissa Etelä-Koreassa. Hän opiskelee Korean hallituksen stipendillä kansainvälisen kaupan ja logistiikan maisteritason tutkintoa. Keltto on ollut aiemmin Stevecolla Hietasessa kolme kesää tilapäisahtaajana ja yhden kesän työnjohtajana.