Ajankohtaista

Luullaan, että seireenit ovat vaanineet merenkulkijoita vain antiikin aikoina. Voi voi, niin paljon on tapahtunut kaikkeen kauppamerenkulkuun liittyviä mystisiä tapahtumia. Seireenit!

Kyllä joo, hyppäsi puolalaisesta hiililaivasta konemies huhtikuussa 1957 yli laidan, mutta ei itsetuhoisissa aikeissa. Kannella piipahdettuaan oli hän kuullut vastustamattoman seireenin laulun Suomenlahden pikkusaaresta. Siellä seireeni odotti, muttei repinyt seiloria kappaleiksi, niin kuin Odysseuksen aikaan tapahtui. No, ehkä vähän kynsi selästä hommissa, jotka tehtiin kalastuksen ja kotitarveviljelyn jälkeen. Tarvittiin saaristolaismökkiin mies siis verkkoja laskemaan, pientä pottumaata kääntämään ja esiaviollisiin, jonkun aikalaisen mielestä syntisiin tarkoituksiin.

Ei viety Varsovan poikaa mihinkään kirjoihin, mitä turhia. Siellä eleli salassa vuosikymmenet, kukaan ei saanut tietää. Oli kirjoittanut kyllä äidilleen, ettei huolestuisi, hengissä oli, kapitalistisessa maassa. Kaikki hyvin. Oli senkin kirjoittanut, että ei voinut seireenin kutsuvaa laulua vastustaa, kun saariston Sirkka oli kivellä, itse itseään Kouvolan komialla pelillä säestäen laulanut lumoavasti Balladia Olavinlinnasta.

Seireeni ei aina kyttää merimiestä merellä. On käynyt sellaistakin että ihan Kantasataman ja Hovinsaaren välillä on seireeni ahtaajan napannut. Kivisillan jälkeen on helmaa nostanut ja huihai, sinne jäivät kiukkuinen Leena ja kuusi mukulaa, kun iskä muutti jonkun vosun luokse Karhuvuoreen. Leena on kuvaillut tapahtumaa ja sen päähenkilöitä tavalla, joka saa paatuneen ahtaajan pojankin korvat punottamaan, eikä niitä, sinänsä ytimekkäitä puheita voi tässä toistaa.

Tasa-arvon vuoksi; seireeni voi olla miespuolinenkin. Kyttäili Kirkkokadun alkupäässä, että milloin Vetekin konttorista lähdetään. Ajoi dieselmersun (vanha taksi) kanssa viereen ja lirkutteli, niin että monistajaneitoa huimasi enemmän kuin silloin kun just Delilahin levyttänyt Kansan Tapsa antoi Rookin lavalla fanitarran.

Jo viitisenkymmentä vuotta sitten munaseireenit tiesivät millä houkutella. Lumoavaa laulua ei tarvittu, se jätettiin Tapsalle. Naisiin tepsi silloin ja tepsii vieläkin lupaus; jos aletaan olla niin, ostan sulle timanttisormuksen ja ehkä myöhemmin oman hevosen.