Ajankohtaista

Ihan näillä lyriikoilla Maukka Perusjätkän 1980-luvun biisi ei soinut. Mutta ytimekkäästi bändi sai ilmaistua heille merkittäviä asioita. Niin mekin teemme vaatteillamme. Pukeutumisella yksilö voi viestiä persoonastaan tai mieltymyksistään. Yrityksen yhdenmukainen työvaatetus on osa toimintakulttuuria ja se kertoo ulkopuoliselle minkä yrityksen palvelukseen henkilö kuuluu. Oikeanlaiset asut lisäävät näkyvyyttä, tukevat työturvallisuutta ja helpottavat työntekoa. Ne nähdään myös osana yrityksen brändiä ja toimivat näin käyntikorttina.

Vuosi sitten Kymen Sanomat selvitti lukijoiltaan mistä tunnistaa kotkalaisen. Humoristisissa vastauksissa ahtausalan huomiovaatteet nimettiin Kotkan kansallispuvuksi. Toisaalta eräs lukija oli vakuuttunut, että huomiovaatteiset kaupassa olivat Kotkassa töissä käyviä haminalaisia. Oli miten oli, kansallispukuisiin törmää turuille ja toreilla riippumatta ovatko he töissä tai vapaalla.

Työvaatteillakin on hiilijalanjälki

Enenevän eettisyyden ja vihreiden arvojen yritysmaailmassa hinnan, laadun ja toimintavarmuuden lisäksi yksi hankintakriteeri tulisi olla vastuullisuus. Ei tule monestikaan ajatelleeksi minkälaiseksi työvaatteen hiilijalanjälki muodostuu, kunnes se päätyy käyttäjänsä ylle. Kyseessä voi olla pitkä matka puuvillapellolta kudottavaksi, tehtaalle toiseen maahan ommeltavaksi ja käyttäjämaahan lentorahtina toimitettavaksi. Eräs vaatevalmistaja mainostaa lanseeranneensa maailman ensimmäisen malliston, joka mittaa vaatteen ympäristövaikutukset.

Ympäristötietoiset vaateketjut korostavat ympäristövastuun lisäksi sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuuta. Tekstiiliteollisuus etsii koko ajan ekologisempia raaka-aine vaihtoehtoja. Yhä useampi vaatekokoelma valmistetaan Reilun kaupan- tai luomupuuvillasta tai vaatejätteestä tehdystä tekstiilikuidusta. Raaka-aineeksi soveltuvat myös muovi-, kartonki- ja paperijäte. Myös työvaateala huomioi näitä seikkoja ja suosimalla heidän mallistojaan toimitaan vastuullisesti, hillitään ympäristöhaittoja ja tehdään hyvää yritysimagolle.

Digitalisaatio tekee nykyisistäkin vanhanaikaisia

Stevecolla on paikkakunnasta ja työtehtävästä riippuen erilaisia käytäntöjä huolehtia asianmukaisista työturvallisuusvarusteista ja vaatteista. Aina suojavaatteet eivät ole olleet itsestäänselvyys, satamassakaan. Näin oli 40- ja 50-luvulla isovanhempieni ollessa satamatöissä. Perhealbumista löytyneen valokuvan perusteella mummolla oli huivi hiustenpeittona ja esiliina suojaamassa vaatteita. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisu naisista satamatyöntekijöinä kertoo, että puutavaralastaajat käyttivät nahasta valmistettua esiliinaa. Joskus naiset onnistuivat saamaan laivoista pressua essun materiaaliksi. Lähes poikkeuksetta naisilla olivat hameet yllään ja helmat repeytyivät työn tuoksinassa. Kun työ oli oikein pölyävää, keksittiin käyttää housuja. Mutta kun ne olivat kesällä kuumat! Näkeekö työturvallisuuspäällikkö tästä painajaisunen?

Voi käydä niinkin, että työntekijät pääsevät osallistumaan työvaatteiden suunnitteluun. Pirkanmaalla toimivan kauppaketjun aiempaa työasua koskeva yleisin palaute oli ’hieman epämukava, ei hengitä, ei jousta’. Tästä syntyi idea yhteiseen projektiin työvaatealan edustajan, vaatebrändin suunnittelijan ja henkilökunnan suunnittelutiimin kesken. Lopputuloksena oli 22 vaatekappaletta käsittävä mallisto. Nyt työvaate on mukava ja kantajan käytännön työtä kuvaava yhteisesti valituilla kuoseilla ja värimaailmalla. Vieläpä niin, että projekti toteutettiin vastuullisesti ja paikallisesti.

Digitalisaatiokin näkyy jo työvaaterintamalla. Sairaalamaailmassa vaatteisiin ommeltava siru palauttaa samat asut takaisin oikealle työpaikalle. Käytössä voi olla myös työvaateautomaatti, joka nopeuttaa pesulakiertoa ja parantaa hygienia; mitä vähemmän käsipareja on prosessissa mukana, sen puhtaampina vaatteet pysyvät. Työvaatteissa voi tulevaisuudessa olla seurantatekniikkaa, jolla mitataan käyttäjän stressitasoa, sykettä ja askelmääriä.

Kotkassa poistovaatteet menevät Sotekille

Maailmassa syntyy vuosittain 100 miljoona tonnia tekstiilijätettä ja n. 73% niistä päätyvät elinkaarensa lopussa kaatopaikalle tai poltettavaksi. Eräs luksusvaatemerkki perusteli myymättä jääneiden vaatteiden polttoa sillä, ettei brändin tyyliin kuulu myydä vaatteita edullisemmin. Heidän mielestään ympäristöystävällisemmäksi polttamisen teki se, että siitä syntynyt energia otettiin talteen.

Meillä on käynnissä vapaaehtoinen käytettyjen ja käytöstä poistettujen työvaatteiden keräys. Idea tähän saatiin viime syksynä henkilöstölle järjestetyistä vastuullisuuskoulutuksista. Sotek-säätiö lähti projektiin mukaan ja toimitti viime lokakuussa kierrätysrullakot sekä Hietaseen että Mussaloon sosiaalitilojen läheisyyteen. Kierrätys on otettu hyvin vastaan, sillä rullakoita on tyhjennetty jo useampaan otteeseen. Suuri osa vaatteista on ollut jokseenkin likaista, mutta silloinkin niistä on voitu irrottaa hyväkuntoiset heijastimet, nepparit, vetoketjut ja kuminauhat myyntiin. Pesussa moni vaate on puhdistunut ja materiaali on saanut uuden elämän uusiotuotteissa.

Sotek-säätiöllä on käsityöpainotteinen Femma-paja. Se tarjoaa työttömille ja vaikeasti työllistyville kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilupaikkoja ja yksilövalmennusta. Mukaan voi hakeutua matalalla kynnyksellä olipa sitten aloitteleva ompelija tai ammattina sitä harjoittanut. Pajalla valmistetaan omaa Arvo by Goodwill-uusiotuotemallistoa ja tehdään korjaus-, ompelu- ja kudontatöitä työvalmentajan johdolla. Yhdessä Laura Haskon ja Femma-pajan kanssa ideoimme käytetyistä työvaatteista tuotteita meidän tarpeisiimme. Ensimmäisen uusiotuotemallikappaleen nimesimme postilaukuksi. Kesätakista valmistettu luomus ainakin näkyy pimeässä! Seuraavaksi syntyi puhelinlaukku ja pikkukoiran heijastinliivi. Maaliskuisessa somejulkaisussamme halusimme jakaa mielenkiintoisen kierrätystuotteen syntytarinan! Jotta materiaali ei loppuisi kesken, laajennettiin vaatekeräys myös Stermille Haminaan. Vaatekeräystoiminnalla otamme pienen askeleen taistelussa tekstiilijätevuoria vastaan ja tuemme paikallisesti Femma-pajan toimintaa.‍

Vinkkejä vastuulliseen työvaatekoordinointiin

• oikean kokoinen ja hyvin kulutusta kestävä vaate kestää käyttäjällään kauemmin

• oikeanlainen pesu ja huolto pidentää vaatteen elinkaarta

• työvaatteen tilausketjun logistiikan suunnittelu säästää luontoa ja rahaa

• käytettyjen ja käytöstä poistettujen työvaatteiden kierrätys on ekoteko

***

Kuva postilaukusta: Katja Hitchman

Juttu on julkaistu Stevecon henkilöstölehdessä huhtikuussa 2021. Steveco 1 2021