Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Kunnon harjoittelu

Luin Pekka Kimpanpään ansiokasta artikkelia vanhoista purjelaivoista. Kävi ilmi, että merikapteeniksi aikovan täytyi harjoitella purjelaivassa kaksi vuotta. Kunnon harjoittelu takaisin!

Nykyisin mennään konttoriin töihin ja heti on tietokoneet ja ATK-ohjelmat. Ennen konttoristin pätevyyttä täytyisi harjoitella kaksi vuotta sulkakynän, kirjoituskoneen, kalkkeerauspaperin, helmitaulun, spriivahakoneen ja lankapuhelimen kanssa. Pitkälle edistynyt harjoittelija saisi valvotusti käyttää faxi-laitetta.

Vanhaan hyvään aikaan kuorma-autoilijaksi haluavan täytyi hankkia praktiikkaa auton apumiehenä. Ihan parasta oppia sai, jos ei ollut konekippiä. Eikä tietenkään ollut lämmintä koppia. Apumies sai talvella suolapussin kanssa hinkata sisäpuolelta jäätyvää tuulilasia.

Nyt tyttösetkin menevät ammattikurssikeskukseen ja kohta jo ajavat taitavasti rekkoja kaikkine tehostimineen, stereoineen ja neljän tähden hotellin luokkaa olevine nukkumaohjaamoineen. Liian helppoa.

Linja-autoa eli ihmisiä kuljettamaan pääsi, kunhan oli ensin ajanut kuorma-autolla soraa. Nyt taksinkuljettajia värvätään melkein kadulta. Ei tarvitse osata osoitteita, sen kuin navigaattorista katsoo. Ihan kaikilta ei onnistu tosin sekään, anteeksi vain.

Jopa alkoholin juomisessa oli harjoittelukausi. Kahdeksantoistavuotias sai Alkoholiliikkeestä vain mietoja viinejä. Eikä menty sinne itse hyllyjä käpäilemään, myyjä armollisesti antoi sen miedon Karjalan tai Nordforsin. Karjala oli helpompi sanoa, ei sentään ulkomaan kieltä. Vasta täysi-ikäinen, silloin 18-vuotias ei tosiaankaan ollut täysi-ikäinen, sai tiukempaa viinaa.

Ainoastaan tupakoinnissa on menty terveempään suuntaan. Ennen saivat kakaratkin tupakkaa, jos ei muuten niin valehtelemalla kioskin tädille, että iskälle. Tilatessa piti olla tarkka, Fennia 2, yksi aski.

Nyt tupakkaa ei saa olla näkyvillä, täytyy olla kahdeksantoista. Ehkä vaaditaan todistus kahden vuoden harjoittelusta lakritsipiippujen kanssa.

Kirvesmieheksi voi ilmoittautua kuka hyvänsä naulapussin omistava baltti. Vanhaan hyvään aikaan käytiin ammattikoulua ja opittiin se talonrakennus. Autoja opittiin korjaamaan, eikä pelkästään osia vaihtamaan. Lähipiirin autosta tiedän, että enää ei ammattikoulussa opita.

Tietoa kirjoittajasta

Jari Nenonen

Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Nenosen Ahtaajan poika -pakinoita julkaistaan Stevecon blogissa kerran kuukaudessa, yleensä kuukauden viimeisellä viikolla