Sataman halot
Sataman valoista on laulettu paljonkin. Sataman haloista ei niinkään, koska ne eivät vielä ole päävientituote.
Nythän käy niin, että pieni Suomi pelastaa maailman ilmaston. Mitä siitä, että muu maailma saastuttaa, Suomi pelastaa.
Emme ota enää hiiltä vastaan, voi olla valeuutinen, että olisi koskaan otettukaan. Saastuttavia laivoja ei kohta Suomen satamissa nähdä, ajakoot seitsemällä merellä.
Suomen satamiin ja satamista pääsee vain purjelaivoilla. Kaleeriorjien soutamillakin voisi liikennöidä, mutta siinä on kaikenlaista puolesta pahastuvaa aktivistia vastustamassa. Vaikka raikas meri-ilma ja ilman paitaa, porukalla rummun tahdissa soutaminen on vain hyväksi ihmiselle.
Tullimiehet liikkuvat purjealusten tuntumassa melomalla. Intiaanikanootti olisi kuitenkin kulttuurillista omimista.
Paperittomiin konttoreihinhan on siirrytty jo 1980-luvun lopussa, kuten olette huomanneet. Suomi ei siis valmista paperia eikä vie paperia. Suomi alkaa viedä, hiilinieluja loukkaamatta, käsin poimittuja halkoja. Ne kaadetaan justeeripelillä, moottorisahahan, te tiedätte. Savu ja melu.
Kun metsurit ovat hevospelillä saaneet kaadetut puut laanille, alkaa pilkkominen. Metrihalko pituussuunnassa kolmeen osaan. Ammattimies ei tarvitse mittatikkua, se on 33, 33 senttiä joka pätkä, tasaista laatua. Halkaistaan klapeiksi.
Klapit kääritään luonnonmukaisesti kasvatetusta pellavasta valmistettuihin säkkeihin. Puiden tultua määränpäässä poltetuiksi, juuri Pariisissa ja siellä, uusiokäytetään pellavasäkit tikunlaihojen mannekiinien vaatetuksena.
Tavara tulee maakunnista satamaan sentään sähköjunilla, koska sähkö ei saastuta. Kiilusilmäinen ilmastonsuojelun kiivailijakin ymmärtää, että sähkö tulee töpselistä, junasähkö junatöpselistä.
Jonkin verran vientituotteena on myös tatteja, joita ahkerat ilmastonsuojelijat ovat kilvan poimineet. Ajatella, ennen he istuivat raitiovaunureitin varrella viisastelemassa ja paheksumassa, nyt poimivat luonnon antimia kauppataseemme hyväksi.
Metsään ei kannata jättää mitään uusiutuvaa, joten kärpässienetkin lähtevät maailmalle, kilpailemaan mm. kolumbialaisten luonnontuotteiden kanssa.
Ja ahtaajat palaavat aikaan ennen mopedeja. Satamassa on polkupyöriä kuin ennen vanhaan Kiinassa.
***
Kuva on Stevecon arkistosta, eivätkä henkilöt liity tapaukseen.
Tietoa kirjoittajasta
