Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Työterveyttä

Ahtaajan poikana muistaa, millaista oli työterveydenhoito lapsuuteni aikaan. Ei silloin käyty työterveystarkastuksissa. Joku oli käynyt Tuomelan Ahtilla ja hänellä oli todettu hemoglobiini.

Apteekista sai Hotaa ja vatsavaivoihin Thielmannin tippoja. Päänsärkypulveria laitettiin lääkelapusta teelusikkaan ja otettiin vettä päälle.

Jos selkä tuli kipeäksi, niin ahtaaja kävi vatsalleen lattialle ja pyysi meitä poikia kävelemään ristiselkänsä päällä. Kun kasvoin liian painavaksi, homma periytyi pikkuveljelle.

Satamassa oli joku armeijasta eläkkeelle jäänyt lääketieteen ja kirurgian vääpeli, joka osasi hoitaa pienet haavat ja venähdykset. Jos selkä meni oikein huonoksi, annettiin suusanallinen passitus jommallekummalle hyväksi tiedetylle itseoppineelle nikamanniksauttajalle. He nauttivat suurta arvostusta, eivätkä ottaneet palkkiota. Jos jotain jätti vahingossa eteiseen lähtiessään, niin minkäs sille voi.

Vaivoja varmaan oli, mutta ei niistä niin valiteltu. Pidettiin närästyksenä niin kauan, että ukko nitkahti. Silloin ahtaaja tuli töistä vedet silmissä, vierestä oli viety.

Meidät 50-luvun lopun kakarat kyllä rokotettiin. Ettei tulisi tuperkkelia ja riisitautia ja mustaa surmaa tai jotain isorokkoa nyt kuitenkin. Ei käytetty hienoja nimityksiä kuten polio, joku onneton voi saada lapsihalvauksen. Ihmeteltiin, että kuinka aikuinen…

Ahtaaja osasi hoitaa poikiensa vaivoja. Jos tuli haava, siihen voi laittaa ratamonlehden päälle.

Tietysti kipeään paikkaan puhaltaminenkin auttoi paljon. Tätä lääkinnällistä toimenpidettä olen isänä ja etenkin vaarina jatkanut.

Korvasärkyyn oli varma konsti. American Cicarettes. Keskellä yötä ahtaaja heräsi laittamaan Chesterfieldiin tulet ja puhalsi tupakansavua särkevään korvaan. Jossain vaiheessa särky lakkasi tai sitten lapsi vain tuupertui siihen tupakansavuun. Apu joka tapauksessa.

Joskus jouduttiin tilanteeseen, että oli mentävä sairaalaan. Ei ollut puhelinta eikä taksilla nyt muutenkaan, herrojen ja hutsujen huvia. Lämpimästi päälle, Illiltä ostettu Tunturi, laakin peli, polkaistiin käyntiin ja polille.

Kai ne satamasta kuitenkin olivat pirssillä vieneet ahtaajan sairaalaan, kun joku taakasta vuotanut pölli oli osunut päähän. Pää oli kiedottu kuin faaraolla. Käveli sitten kotiin.

Tietoa kirjoittajasta

Jari Nenonen

Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Nenosen Ahtaajan poika -pakinoita julkaistaan Stevecon blogissa kerran kuukaudessa.