Ajankohtaista

Lue uutiset ja blogiartikkelit

 

Merenkulun todelliset CO2-päästöt

Nyt kun uusivuosi lähestyy ja päästötavoitteet ovat tapetilla, tanskalainen tutkimuslaitos Sea-Intelligence julkaisi hätkähdyttävän analyysin. Sea-Intelligence vertaili eri laivayhtiöiden internetsivuilla olevia CO2-päästölaskureita, joilla asiakkaat ovat voineet laskea paljonko heidän konteistaan on aiheutunut CO2-päästöjä ilmakehään. Sea-Intelligencen havainto oli, että laskurit ovat äärettömän epätarkkoja ja niiden parametrit on laadittu vähintäänkin epäselvästi. Lopputulemana oli, että yhden varustamon internetlaskuri voi ilmoittaa jopa 77 % pienemmät päästöt samalle kontille kuin toisen varustamon vastaava laskuri, vaikka molemmissa tapauksissa kontti kulkisi täysin saman matkan ja täysin samoilla aluksilla (koska alliancet ja vessel pooling).

Merenkulkuala ja varustamot ovat ottaneet isoja harppauksia kohti vihreämpää ja vähähiilisempää toimintatapaa ja tällaisten absurdien laskurien harhaanjohtava tulokset ovat isku vasten kasvoja koko alalle ja raskaille uudistuksille, joita koko alalla on viime vuosina tehty samalla kun on menestyksessäästi karistettu likaisen ja saastuttavan alan imagoa.

Laskurit eivät suoranaisesti valehdellet, vaan osassa laskuriesta syy epätarkkoihin päästöarvioihin olivat vanhat standardit ja vanhat parametrit. Tällaiset virheet eivät vaikuta tahalliselta harhaanjohtamiselta, mutta väistämättä herättävät epäluottamusta koko järjestelmää kohtaan. Raportissa myös todettiin, että laivayhtiöillä on kaikilla omat tapansa laskea CO2-päästönsä. Joku voi esimerkiksi laskea sellaisia vähennyksiä nettopäästöihin, joita toinen yhtiö ei laske. Räikeimmäksi esimerkiksi laskurien eroavaisuuksista Sea-Intelligence nostaa New York – Kiina -etäisyyden todeten, että yksi laskuri käyttää matkan pituudelle arvoa 878 kilometriä, kun toinen käyttää 1.5 kertaa maapallon ympäri.

Merenkulku on pitkään ollut liiketoimintaa, jossa läpinäkyvyydelle ei ole ollut sijaa, mutta 2000- luvulla on onneksi menty isoin harppauksin kohti läpinäkyvämpää toimintatapaa. Voisivatko tällaiset epätarkat laskurit olla peruja vanhalta ajalta? Ehkä tämä oli vain hyvä herätys keristella viimeisetkin rippeet vanhoista ja hämäristä liiketoimintamalleista ja kehittää toimintaa määrätietoisesti kohti entistä läpinäkyvämpää toimintaympäristöä. Ainakin toivon, että jostain tällaisesta oli kyse.

Olivat tällaiset valehtelevat laskurit silkkaa huolimattomuutta tai eivät, näin suurien epätarkkuuksien löytyminen on kova kolaus kaikille varustamoille, jotka yrittävät aktiivisesti vähentää ympäristökuormitustaan. On selvää, että uudenvuodenlupaus laivayhtiöiltä on nyt oltava harhaanjohtavien päästölaskureiden kuoppaaminen ja yhteisten laskukaavojen kehittäminen. Suurin hyöty CO2-laskureista saavutettaisiin, jos saataisiin kaikki laivayhtiöt seuraamaan samaa laskuria ja käyttämään yhtenäistä laskutapaa. Näin asiakkaat voisivat suoraan vertailla kuljetustensa hiilijalanjälkeä luotettavasti ja tietäen, että laskureilla saadut tulokset ovat suoraan vertailukelpoisia muiden varustamoiden laskureihin verrattuna. Mikäli niin pitkälle ei päästä, ainakin laskukaavojen ja tulokseen vaikuttavien parametrien julkaisu olisi hyvä ensiaskel kohti avoimempaa lähestymistapaa CO2-päästöihin ja niiden vertailuun laivayhtiöiden välillä.

Kaikkien 2000-luvulla tehtyjen päästövähennysten jälkeen en usko, että varustamoilla on tarvetta peitellä ja salailla todellisia CO2-päästöjään. Kontin kuljettaminen meriteitse on edelleen aina vähemmän saastuttavaa kuin millään muulla kuljetusmuodolla. Varustamoilla ei ole mitään tarvetta hävetä omia CO2-lukujaan.

Lähde: Chambers, Sam. 05.12.2019, Shippers call for urgent changes in liner CO2 reporting. Viitattu 8.12.2019.

Tietoa kirjoittajasta

Tuomo Keltto

Tuomo Keltto on logistiikkainsinööri, joka jatkoi opiskelujaan Seoulissa Etelä-Koreassa. Hän opiskeli Korean hallituksen stipendillä kansainvälisen kaupan ja logistiikan maisteritason tutkintoa. Hän valmistui keväällä 2019 ja on nyt palannut Suomeen. Hän työskentelee Nesteellä Porvoossa ja hallinnoi materiaalivirtoja jalostamoalueelle. - Keltto on ollut aiemmin Stevecolla Hietasessa kolme kesää tilapäisahtaajana ja yhden kesän työnjohtajana.